Julkaisu - Hel2

Kuvio 3. Pienten asuntokuntien (1-2 henkilöä),
vähintään 5 henkilön ja autottomien
asuntokuntien osuus pääkaupunkiseudulla
ja sen vyöhykkeissä vuosina 1990, 1995,
2000 ja 2002.
% Pienet asuntokunnat, 1-2 henkilöä
100
80
60
40
20
0
1985 1990 1995 2000
% Vähintään viiden henkilön asuntokunnat
100
80
60
40
20
0
%
100
80
60
40
20
0
1985 1990 1995 2000
Autottomat asuntokunnat
1985 1990 1995 2000
Pääkaupunkiseutu Joukkoliikennekaupunki Autokaupunki
Lähde: Tilastokeskus, SYKE: YKR-aineisto
tässä tarkastelussa lukeutuvista alueista lienee tulkittavissa
pikemmin autoon tukeutuvaksi kuin autoriippuvaiseksi
vyöhykkeeksi.
Joukkoliikennevyöhykkeen määrittelytyön yhteydessä
kävi selväksi, että eri kulkumuotoihin perustuvat
kaupunkivyöhykkeet ovat monelta osin päällek-
käisiä ja niiden mekaaninen erottaminen toisistaan
tuottaa helposti todellisuutta liiaksi pelkistävän rakennekuvan.
Tästä huolimatta liikkumismuotoihin
perustuva vyöhykeajattelu tarjoaa merkittävän lisänäkökulman
kaupunkirakenteen ja sen kehityksen
analyysiin. Pääkaupunkiseudulla tehty vyöhykejako
toimiikin hyvin perustana myöhemmälle kehitystyölle,
jossa vyöhykejakoja ja niiden kriteereitä täsmennetään
edelleen. Tämä tapahtuu parhaiten kaupunkiseutuja
vertailemalla.
Työn aikana nousi esiin mm. seuraavia kehitystarpeita:
– Joukkoliikennekaupungin rajauskriteerien täsmentäminen:
– Joukkoliikenteen käytön kannalta houkuttelevan
vuorovälitiheyden määrittäminen
– Käytön kannalta kriittinen pysäkki- ja asematiheys
– Joukkoliikenteen saavutettavuus: aikaetäisyys
suorilla yhteyksillä, matkaketjut jne.
– Joukkoliikennevyöhykkeen määrittäminen joukkoliikenteen
todelliseen käyttöön perustuen
– Joukkoliikennevyöhykkeen ulottaminen pääkaupunkiseutua
laajemmalle kaupunkivyöhykkeelle
– Joukkoliikenteen viikko- ja vuorokausirytmin
huomioiminen vyöhykkeitä rajattaessa
– Joukkoliikennevyöhykkeiden sovitus YKR-aineiston
poikkileikkausvuosille
2.4 Vyöhykemallin testaus ja esimerkkejä
hyödyntämisestä Turun seudulla
HEIKKI SAARENTO, VARSINAIS-SUOMEN LIITTO
JA ARI JAAKOLA, HELSINGIN KAUPUNKI
Turun seudulla korkean palvelutason joukkoliikennevyöhyke
rajattiin viisikkokuntien ja Ruskon alueelta
(kartta 6). Vyöhyke muodostettiin selvittämällä ne
linja-autoreitit, joilla on arkiaamuisin klo 7-8 välisenä
aikana vähintään 5 vuoroa. Nämä reitit ja reittien
osat puskuroitiin 250 m:n vyöhykkeiksi. Vyöhykkeitä
ei voitu tehdä pysäkkiperusteisesti, koska pysäkkitietoja
ei ollut käytettävissä kaikkien kuntien alueelta.
Naantalin, Raision Turun ja Kaarinan keskustoille
rajattiin lisäksi kävelyvyöhykkeet, joilla päivittäinen
asiointi voi luontevasti hoitua kävellen tai pyöräillen.
Turun kävelyvyöhyke on kaupunkirakenteesta (ruutukaava,
kaupunkikorttelit, kivijalkapalvelut) johtuen
laaja, jopa yli 2 km toiminnallisesta keskipisteestä, ja
27