Lainsäädäntökatsaus 1. 2004.rtf - Kauppakamari

kattaa ja korvata. Työryhmän tulee selvittää, mitä mahdollisia ongelmia ryhmäkannemenettelyyn
voisi liittyä ja miten niitä voidaan torjua. Selvityksessä ei tehdä säännösehdotuksia.
Työryhmän määräaika on 30.10.2004 ja hallituksen esitys annetaan mahdollisesti vuonna 2005.
Keskuskauppakamarin edustajana työryhmässä on osastopäällikkö Leena Linnainmaa.
6.3 Tuomioistuinsovittelu
Oikeusministeriö asetti 3.6.2002 työryhmän pohtimaan riita-asioiden sovittelujärjestelmää.
Työryhmä antoi 7.3.2003 hallituksen esityksen muotoisen ehdotuksen tuomioistuinsovittelusta.
(Tuomioistuinsovittelu, Työryhmän mietintö, Oikeusministeriön työryhmämietintöjä 2003:2). 46
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki riita-asioiden sovittelusta yleisissä tuomioistuimissa.
Sovittelu merkitsisi vaihtoehtoa oikeudenkäynnille. Menettely perustuisi osapuolten tahtoon ja sitä
käytäisiin verraten vapaamuotoisesti, sovinnollista ratkaisua etsien. Saavutettava sovinto voisi
perustua yleisiin kohtuusnäkökohtiinkin ja se voitaisiin haluttaessa vahvistaa tuomioistuimessa niin,
että siitä tulisi täytäntöönpanokelpoinen. Sovittelu toteutettaisiin olemassa olevan käräjäoikeusorganisaation
puitteissa. Sovittelijana toimisi asianomaisen tuomioistuimen tuomari, tai erityisestä
syystä myös tuomioistuimen määräämä ulkopuolinen henkilö.
Työryhmän puheenjohtajana toimi laamanni Teuri Brunila.
Mietintö oli lausunnolla keväällä 2003 ja oikeusministeriö on julkaissut 8.9.2003 lausunnoista
tiivistelmän. 47 Hallituksen esitys annettaneen kesäkuussa 2004.
7 Maksukyvyttömyyslainsäädäntö
7.1 Konkurssilainsäädännön kokonaisuudistus
Uusi konkurssilaki tulee voimaan syyskuun alusta. Laki korvaa nykyisen, vuodelta 1868 periytyvän
konkurssisäännön. Konkurssilaki ei aiheuta merkittäviä muutoksia konkurssimenettelyyn taikka
velkojien tai velallisen asemaan.
Konkurssiin asettamisesta päättää edelleen käräjäoikeus. Velkojan on edelleen valvottava saatavansa.
Pesänhoitaja voi ottaa saatavan omasta aloitteestaankin huomioon, jos se on hänen tiedossaan.
Pesänhoitajan päättämästä valvontapäivästä menee tieto myös konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteriin,
jota koskeva laki tulee myös voimaan 1.9.2004. 48 Velkojainkokous säilyy keskeisenä
päätöksentekoelimenä, mutta kokoukset voidaan järjestää myös etäkokouksina.
Raukeavien konkurssien vaihtoehdoksi tulee niin sanottu julkisselvitys, jossa konkurssi jatkuu
konkurssiasiamiehen määräämän julkisselvittäjän vastuulla. Uuden lain mukaan varojen puuttuessakin
konkurssia voidaan jatkaa, jos siihen on syytä erityisesti velalliseen ja velallisen toimintaan
kohdistuvien selvitystarpeiden vuoksi. Julkisselvitykseen siirtymisestä päättää aina käräjäoikeus.
Julkisselvitystä voidaan käyttää myös, jos konkurssihallinto on osoittautunut toimintakyvyttömäksi.
46 http://www.om.fi/18519.htm
47 http://www.om.fi/21189.htm
48 Laki konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteristä, 137/2004 Laki korvaa nykyisen rekisteriä koskevan asetuksen.
31