Lainsäädäntökatsaus 1. 2004.rtf - Kauppakamari

EU:n komission ehdotusta on alustavissa kommenteissa pidetty suurelta osin tarpeellisena, mutta
osittain sen yksityiskohtaisuutta on kritisoitu. Monet asiat olisi parempi jättää jäsenvaltioiden
ratkaistavaksi kansallisella tasolla. Eniten ristiriitaisia ajatuksia herättävät komission ehdotukset
”yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen” (listatut yhtiöt, pankit ja vakuutusyhtiöt)
erityissääntelystä, kuten siitä, että näissä yhteisöissä olisi aina oltava pakollinen
tilinrkastusvaliokunta. Corporate governance –tyyppiset säännöt soveltuisivat useiden käytettyjen
puheenvuorojen mukaan paremmin itsesääntelynormeihin, kuten Suomessa vuoden 2003 lopulla
valmistuneeseen, Keskuskauppakamarin, Teollisuuden ja Työnantajien ja HEX Oyj:n suositukseen
listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä.
Komission julkaiseman tiedotteen mukaan tavoitteena on, että Euroopan parlamentti ja neuvosto
voisivat vahvistaa tilintarkastusdirektiivin vuoden 2005 puoliväliin mennessä. Tämän jälkeen jäsenvaltioilla
olisi 18 kuukautta aikaa panna se täytäntöön, toisin sanoen vuoden 2006 loppuun. Jos
direktiivi toteutuu ehdotetussa muodossa, useimmat säännökset olisi Suomessa pantava täytäntöön
tilintarkastuslakia muuttamalla. Useat direktiivin sisältämät ehdotukset vastaavat jo nykyisen tilintarkastuslain
säännöksiä ja osa ehdotuksista vastaa syksyllä 2003 raporttinsa jättäneen
Tilintarkastuslakityöryhmän ehdotuksia, joiden jatkovalmistelu on käynnissä KTM:ssä.
Keskuskauppakamarin lausunto 26.4.2004
Keskuskauppakamari pitää direktiiviä yhtenä oikeana välineenä tilintarkastuslainsäädännön
kehittämiseksi EU:ssa. Direktiivillä voidaan edistää sisämarkkinoiden toimivuutta ja parantaa EU:n
neuvotteluasemaa suhteessa USA:han. Viimeaikaiset tilinpäätösskandaalit USA:ssa ja Euroopassa
antavat vauhtia tilintarkastussääntelyn kehittämiseen.
Direktiivin johdannosta voi olla perusteltua vähentää viittauksia viimeaikaisiin tilinpäätösskandaaleihin,
sillä direktiivi annetaan seuraavia 20–30 vuotta silmällä pitäen. Tilintarkastuksen
sääntelyssä ja kehittämisessä on kysymys paljon muustakin kuin reagoimisesta yksittäisiin skandaaleihin.
Poikkeuksellisten tapahtumien nostattamien muutostarpeiden vuoksi on yleensä oltava varovaisia
ja harkitsevia, jotta mahdolliset ylilyönnit vältetään. Keskuskauppakamarin mielestä
pääpainon tulee olla tilintarkastuksen laatua aidosti edistävissä toimenpiteissä.
EU:n komission 16.3.2004 julkaisema ehdotus uudeksi tilintarkastusdirektiiviksi on pääosin
kannatettava. Käytettyihin termeihin, lukujen otsikoihin ja säännösten sisältöön on tehtävä vielä
tarpeelliset korjaukset, poistot ja tarkennukset.
Tilintarkastajien rekisteröintiä ja valvovien viranomaisten välistä yhteistyötä koskevilta osin
direktiiviehdotus on liian yksityiskohtainen ja byrokraattinen. On vaikea ymmärtää, miksi eri
maiden viranomaisten välisestä yhteistyöstä on otettava säännökset direktiiviin ja mahdollisesti
myöhemmin kansalliseen lakiin. Yhteistyö voidaan tarvittaessa järjestää käytännön tarpeiden
mukaisesti. Joiltakin osin kansalliset salassapito- ja tietosuojasäännökset tulevat rajoittamaan
tietojenvaihtoa viranomaisten välillä yli rajojen, mutta tarpeet tehokkaan yhteistyön järjestämiseksi
on selvitettävä ja löydettävä käytännön ratkaisut myös tulevaa kehitystä ennakoiden.
Yhtiöoikeudelliset asiat, kuten tilintarkastajan nimittäminen, sekä yritysten hyvää hallintoa
(corporate governance) koskevat asiat on kokonaan poistettava direktiivistä. Sääntelyssä
jäsenvaltiolle on jätettävä riittävästi liikkumatilaa tilintarkastajien hyväksymisen ja valvonnan
organisoimiseksi tarkoituksenmukaisella tavalla. Myös kustannustehokkuus on tärkeä näkökohta.
68