Lehden pdf-versio - Poliisi
Lehden pdf-versio - Poliisi
Lehden pdf-versio - Poliisi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Muistojen koti on Turun Kuninkojantien varrella sijaitseva pieni punainen mökki.<br />
Kuvassa Jenia Narendara (vas.), Sylvi Vainonen ja Hülya Kytö.<br />
t Sylvi Vainosella on tallessa lapsuuden ajoilta Ystäni-kirja, joka merkitsi hänelle vaikeina sotaaikoina<br />
paljon.<br />
onkin. Näin sanoo Sylvi Vainonen,<br />
70. Hän on inkerinsuomalainen paluumuuttaja,<br />
asunut Suomessa 16<br />
vuotta ja osaa suomea hyvin.<br />
Vainosella on takanaan paljon<br />
kipeitä muistoja, jo lapsuudesta<br />
asti.<br />
– Meillä inkerinsuomalaisilla ei<br />
ollut lapsuutta lainkaan. Se oli surullista<br />
aikaa. Meitä ei hyväksytty<br />
missään ja karkotettiin jatkuvasti<br />
paikasta toiseen, Vainonen kertoo<br />
ja toteaa sitten lyhyesti:<br />
– Ei minulla oikeastaan ole omaa<br />
kotimaata.<br />
Vainosen lapsuus ja nuoruus oli<br />
aikaa, johon kuului niin nälkä, sairaudet<br />
kuin kuolemakin. Ja Siperia.<br />
Hän on muistellut kipeitä kokemuksiaan<br />
Muistojen kodissa ja<br />
kulttuuriohjaaja Jenia Narendra,<br />
44, on tallentanut muistelut Muistojen<br />
kodin omiin arkistoihin.<br />
– Menneiden muisteleminen<br />
ja niistä puhuminen merkitsee minulle<br />
paljon. Se, joka kuuntelee, ei<br />
kiellä minun kokemuksiani, Vainonen<br />
sanoo.<br />
Muistot yhdistävät sukupolvia<br />
Muistojen kodin toimintaan kuuluvat<br />
myös kuukausittaiset Oma maa<br />
-päivät. Silloin esillä on yksi maa ja<br />
sen historia, tavat ja arvot.<br />
– Sen lisäksi, että vanhukset<br />
voivat muistella yhdessä omaa kotimaataan,<br />
he saavat myös toisil-<br />
taan neuvoja, miten omaa kulttuuria<br />
voi pitää yllä uudessa asuinmaassaan,<br />
kertoo bulgarialaissyntyinen<br />
Jenia Narendra, joka on valmistunut<br />
Turun yliopiston kulttuurihistorian<br />
laitokselta.<br />
Narendra on huomannut, että<br />
vanhat ihmiset saavat toisiltaan tukea,<br />
joka auttaa heitä säilyttämään<br />
yhteyden lapsiinsa ja lastenlapsiinsa<br />
vieraissakin olosuhteissa.<br />
– On tärkeää rohkaista vanhoja<br />
jakamaan muistonsa myös nuorempien<br />
sukulaisten kanssa. Näin<br />
he siirtävät kulttuuriperintöä seuraaville<br />
sukupolville. Kun nuori<br />
tuntee omat juurensa, hänen on<br />
helpompi elää kahdessa kulttuurissa,<br />
Narendra painottaa.<br />
Sylvi Vainonen haluaa nostaa<br />
esille myös ”ihan tavallisen yhdessäolon<br />
ja yhdessä tekemisen merkityksen”.<br />
– Olen esimerkiksi pitänyt<br />
Muistojen kodissa kurssin, jossa<br />
opetin postikorttien tekemistä.<br />
Oli mukava opettaa, siirtää taitoja<br />
muille, Vainonen kertoo innostuneena.<br />
– Ja mukavaa oli meillä kurssilaisillakin!<br />
huudahtaa Narendra. Sitten<br />
hän ja Vainonen alkavat muistella<br />
kurssin hauskoja hetkiä, ja huone<br />
on äkkiä iloa täynnä.<br />
Muistojen koti tuntuu myös antavan<br />
muistoja, ja vieläpä mukavia<br />
sellaisia. <br />
Mikä Muistojen koti?<br />
Turussa toimiva Muistojen koti on maahanmuuttaja-vanhuksille tarkoitettu tapaamispaikka,<br />
jonka toiminnassa huomioidaan vanhojen ihmisten omat kulttuuritaustat.<br />
Muistojen kodin toiminnasta vastaa turkulaisten maahanmuuttajanaisten perustama<br />
DaisyLadies-yhdistys, jossa on edustettuna 37 eri kansalaisuutta. Jäseniä<br />
on 160. Mukana Muistojen koti -toiminnassa on myös Turun inkerinsuomalaisten<br />
paluumuuttajien yhdistys.<br />
Muistojen koti on saanut avustusta Turun kaupungilta ja Raha-automaattiyhdistykseltä.<br />
Avustukset kattavat tilat ja yhden työntekijän palkkakustannukset.<br />
Muuten Muistojen koti -toiminta pyörii pitkälti vapaaehtoisvoimin ja työharjoittelijoiden<br />
avulla. Epävarma rahoituspohja hankaloittaa toiminnan kehittämistä ja pitkäjänteistä<br />
suunnittelua.<br />
Lisätietoja Muistojen kodin toiminnasta saa kulttuuriohjaaja Jenia Narendralta,<br />
puh. (02) 2441 229.<br />
”Vanhusten kulttuuritausta on<br />
huomioitava”<br />
Ulkomaalaissyntyisiä yli 65-vuotiaita maahanmuuttajia on Suomessa tällä hetkellä<br />
noin 11 000. Heidän määränsä kasvaa jatkuvasti.<br />
Useissa selvityksissä on todettu, että ikääntyneet maahanmuuttajat tarvitsevat<br />
erityisiä kuntapalveluja, jotka on räätälöity heitä varten. Työministeriön kotouttamislakiin<br />
liittyvä seurantakysely paljastaa kuitenkin karun todellisuuden.<br />
Monissa kunnissa yli 64-vuotiaiden maahanmuuttajien tarvitsemat palvelut on<br />
järjestetty huonosti. Kunnat eivät ole järjestäneet heille palveluja joko lainkaan, tai<br />
niiden saatavuudessa ja laadussa on paljon parantamisen varaa.<br />
Suomenturkkilainen Hülya Kytö, 60, on seurannut läheltä maahanmuuttajavanhusten<br />
elämää. Hän kertoo, että avun tarve on suuri ja kaikilla näillä ikäihmisillä<br />
on aina sama toive avun tarjoajille:<br />
- Vanhuspalveluissa pitäisi huomioida apua tarvitsevien oma kulttuuritausta,<br />
koska heille oman kulttuurin arvot ja tavat ovat erittäin tärkeitä. On tärkeää nähdä<br />
erot eri kulttuurien välillä.<br />
– Ei ole olemassa mitään yhtä ja yhtenäistä, niin sanottua maahanmuuttajakulttuuria,<br />
Kytö painottaa.<br />
31<br />
MONITORI www.mol.fi/migration
Change language