27.05.2014 Views

Lehden pdf-versio - Poliisi

Lehden pdf-versio - Poliisi

Lehden pdf-versio - Poliisi

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

”Kaikissa neljässä laissa<br />

on kansalaistamisen<br />

yleisiksi edellytyksiksi<br />

säädetty määrätyn pituinen<br />

asumisaika, nuhteettomuus<br />

ja riittävä toimeentulo.”<br />

myös vieraan maan naisella, joka<br />

oli mennyt naimisiin Suomen<br />

miehen kanssa.<br />

Nykyisen perustuslain mukaan<br />

kansalaisuus saadaan syntymän ja<br />

vanhempien kansalaisuuden perusteella.<br />

Lapsi saa syntyessään Suomen<br />

kansalaisuuden, jos (1) äiti on<br />

Suomen kansalainen, tai (2) isä on<br />

Suomen kansalainen ja (a) avioliitossa<br />

lapsen äidin kanssa tai (b) lapsi<br />

syntyy Suomessa ja miehen isyys<br />

lapseen vahvistetaan, tai (3) isä on<br />

kuollut mutta oli kuollessaan Suomen<br />

kansalainen ja (a) avioliitossa<br />

lapsen äidin kanssa tai (b) lapsi<br />

syntyy Suomessa ja miehen isyys<br />

lapseen vahvistetaan.<br />

Kansalaisuus voidaan antaa<br />

myös syntymäpaikkaperiaatteen<br />

mukaisesti. Lapsi saa syntyessään<br />

Suomen kansalaisuuden, jos hän<br />

syntyy Suomessa eikä syntyessään<br />

saa minkään vieraan valtion kansalaisuutta.<br />

Suomessa syntyvä lapsi<br />

saa pääsääntöisesti ja eräin lisäedellytyksin<br />

syntymäpaikan perusteella<br />

Suomen kansalaisuuden, jos<br />

lapsen vanhemmilla on Suomessa<br />

pakolaisen asema tai jos heille<br />

muutoin on annettu suojelua<br />

kansalaisuusvaltionsa viranomaisia<br />

vastaan.<br />

Kansalaisuutta voi<br />

myös hakea<br />

Kansalaisuus voidaan myöntää laissa<br />

säädetyin edellytyksin myös ilmoituksen<br />

tai hakemuksen perusteella.<br />

Kansalaistaminen edellyttää,<br />

että ulkomaalainen täyttää<br />

kansalaistamisen yleiset edellytykset.<br />

Kansalaisuudesta voidaan vapauttaa<br />

vain laissa säädetyillä perusteilla<br />

ja sillä edellytyksellä, että<br />

henkilöllä on toisen valtion kansalaisuus<br />

tai hän saa toisen valtion<br />

kansalaisuuden.<br />

Ensimmäinen kansalaistamislaki<br />

annettiin 20.2.1920. Ulkomaalainen<br />

voitiin hakemuksesta ottaa<br />

Suomen kansalaiseksi, mikäli hän<br />

oli puhdasmaineinen, viiden viimeksi<br />

kuluneen vuoden ajan asunut<br />

keskeytymättömästi Suomessa,<br />

kykeni elättämään itsensä ja<br />

perheensä ja vapautui kansalaisvelvollisuuksista<br />

toisessa maassa.<br />

Asumisaikaa ja toisen maan kansalaisvelvollisuuksista<br />

vapautumista<br />

koskevista ehdoista saatettiin kuitenkin<br />

poiketa, jos siihen oli 'erinomaisia<br />

syitä'.<br />

Välirauhan aikana 9.5.1941 annettiin<br />

uusi kansalaisuuslaki eli laki<br />

Suomen kansalaisuuden saamisesta<br />

ja menettämisestä. Laki sisälsi<br />

säännökset kansalaisuuden saamisesta<br />

syntymän perusteella tai<br />

muutoin välittömästi lain nojalla,<br />

ulkomaalaisen ottamisesta kansalaiseksi<br />

ja Suomen kansalaisuuden<br />

menettämisestä. Lain mukaan ulkomaalainen<br />

voitiin hakemuksesta<br />

ottaa Suomen kansalaiseksi, mikäli<br />

hän oli vähintään 21-vuotias, elämäntavoiltaan<br />

nuhteeton, kykeni<br />

elättämään itsensä ja perheensä ja<br />

hänellä oli ollut varsinainen asunto<br />

ja koti Suomessa edelliset viisi<br />

vuotta. Asumisaikaedellytyksestä<br />

voitiin poiketa siinä tapauksessa,<br />

että hakija oli naimisissa Suomen<br />

kansalaisen kanssa.<br />

Kielitaitovaatimus<br />

lisätään lakiin<br />

Vuoden 1941 kansalaisuuslaki kumottiin<br />

vuonna 1968. Uuden lain<br />

mukaan kansalaistamisen edellytyksiä<br />

olivat vähintään 18 vuoden<br />

ikä, varsinainen asunto ja koti olivat<br />

viimeksi kuluneet viisi vuotta<br />

olleet Suomessa, kunniallinen elämä<br />

sekä vaatimus riittävästä toimeentulosta.<br />

Laki sisälsi edellisten<br />

lakien tapaan kaksois- ja monikansalaisuuden<br />

kiellon.<br />

Nykyisin voimassa oleva kansalaisuuslaki<br />

on itsenäisen Suomen<br />

neljäs. Kaikissa neljässä laissa on<br />

kansalaistamisen yleisiksi edellytyksiksi<br />

säädetty määrätyn pituinen<br />

asumisaika, nuhteettomuus<br />

ja riittävä toimeentulo. Vuosien<br />

1920, 1941 ja 1968 kansalaisuuslaeissa<br />

vaadittu yhdenjaksoinen<br />

asumisaika oli viisi vuotta, kun<br />

taas vuoden 2003 kansalaisuuslaissa<br />

aika on vähintään kuusi vuotta.<br />

Vuosien 1941, 1968 ja 2003 kansalaisuuslaeissa<br />

on kansalaistamisen<br />

ehdoksi säädetty määrätyn iän<br />

saavuttaminen. Vuoden 1920 laki<br />

ei sitä edellyttänyt. Vuoden 2003<br />

laissa on kansalaistamisen lisäedellytyksiksi<br />

säädetty maksuvelvoitteiden<br />

suorittamista koskeva ehto<br />

samoin kuin kielitaitoa koskeva<br />

vaatimus eli suomen tai ruotsin<br />

kielen tyydyttävä suullinen ja<br />

kirjallinen taito. Aikaisempi lainsäädäntö<br />

ei sanotunlaisia edellytyksiä<br />

tuntenut.<br />

Voimassa oleva kansalaisuuslaki<br />

eroaa aikaisemmasta kansalaisuuslainsäädännöstä<br />

kolmessa periaatteellisesti<br />

tärkeässä kohdassa:<br />

Lain mukaan kansalaisuuden saaminen<br />

edellyttää, että ulkomaalaisen<br />

henkilöllisyys on luotettavasti<br />

selvitetty. Toiseksi laki hyväksyy<br />

kaksois- ja monikansalaisuuden.<br />

Laissa myös määrätään, että<br />

ulkomaalaista ei kansalaisteta, jos<br />

on perusteltua syytä epäillä, että<br />

kansalaistaminen vaarantaa valtion<br />

turvallisuutta tai yleistä järjestystä<br />

tai jos kansalaistaminen on<br />

painavasta syystä ”vastoin valtion<br />

etua”. Vastaavaa ei ollut aikaisemmissa<br />

laeissa. <br />

Kirjailija ja oikeustieteen lisensiaatti<br />

Tapio Kuosma on työskennellyt<br />

aikaisemmin toistakymmentä vuotta<br />

ulkoasiainhallinnossa ja yli kaksi<br />

vuosikymmentä korkeimmassa<br />

hallinto-oikeudessa. Häneltä on<br />

julkaistu muun muassa seuraavat<br />

tutkimukset ja tietokirjat:<br />

Ulkomaalaisen maahantulo ja<br />

maastalähtö (1992), Ulkomaalainen,<br />

pakolainen, turvapaikanhakija (1999),<br />

Uusi kansalaisuuslaki (2003), Uusi<br />

ulkomaalaislaki (2004).<br />

47<br />

MONITORI

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!