Lehden pdf-versio - Poliisi
Lehden pdf-versio - Poliisi
Lehden pdf-versio - Poliisi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
”Kaikissa neljässä laissa<br />
on kansalaistamisen<br />
yleisiksi edellytyksiksi<br />
säädetty määrätyn pituinen<br />
asumisaika, nuhteettomuus<br />
ja riittävä toimeentulo.”<br />
myös vieraan maan naisella, joka<br />
oli mennyt naimisiin Suomen<br />
miehen kanssa.<br />
Nykyisen perustuslain mukaan<br />
kansalaisuus saadaan syntymän ja<br />
vanhempien kansalaisuuden perusteella.<br />
Lapsi saa syntyessään Suomen<br />
kansalaisuuden, jos (1) äiti on<br />
Suomen kansalainen, tai (2) isä on<br />
Suomen kansalainen ja (a) avioliitossa<br />
lapsen äidin kanssa tai (b) lapsi<br />
syntyy Suomessa ja miehen isyys<br />
lapseen vahvistetaan, tai (3) isä on<br />
kuollut mutta oli kuollessaan Suomen<br />
kansalainen ja (a) avioliitossa<br />
lapsen äidin kanssa tai (b) lapsi<br />
syntyy Suomessa ja miehen isyys<br />
lapseen vahvistetaan.<br />
Kansalaisuus voidaan antaa<br />
myös syntymäpaikkaperiaatteen<br />
mukaisesti. Lapsi saa syntyessään<br />
Suomen kansalaisuuden, jos hän<br />
syntyy Suomessa eikä syntyessään<br />
saa minkään vieraan valtion kansalaisuutta.<br />
Suomessa syntyvä lapsi<br />
saa pääsääntöisesti ja eräin lisäedellytyksin<br />
syntymäpaikan perusteella<br />
Suomen kansalaisuuden, jos<br />
lapsen vanhemmilla on Suomessa<br />
pakolaisen asema tai jos heille<br />
muutoin on annettu suojelua<br />
kansalaisuusvaltionsa viranomaisia<br />
vastaan.<br />
Kansalaisuutta voi<br />
myös hakea<br />
Kansalaisuus voidaan myöntää laissa<br />
säädetyin edellytyksin myös ilmoituksen<br />
tai hakemuksen perusteella.<br />
Kansalaistaminen edellyttää,<br />
että ulkomaalainen täyttää<br />
kansalaistamisen yleiset edellytykset.<br />
Kansalaisuudesta voidaan vapauttaa<br />
vain laissa säädetyillä perusteilla<br />
ja sillä edellytyksellä, että<br />
henkilöllä on toisen valtion kansalaisuus<br />
tai hän saa toisen valtion<br />
kansalaisuuden.<br />
Ensimmäinen kansalaistamislaki<br />
annettiin 20.2.1920. Ulkomaalainen<br />
voitiin hakemuksesta ottaa<br />
Suomen kansalaiseksi, mikäli hän<br />
oli puhdasmaineinen, viiden viimeksi<br />
kuluneen vuoden ajan asunut<br />
keskeytymättömästi Suomessa,<br />
kykeni elättämään itsensä ja<br />
perheensä ja vapautui kansalaisvelvollisuuksista<br />
toisessa maassa.<br />
Asumisaikaa ja toisen maan kansalaisvelvollisuuksista<br />
vapautumista<br />
koskevista ehdoista saatettiin kuitenkin<br />
poiketa, jos siihen oli 'erinomaisia<br />
syitä'.<br />
Välirauhan aikana 9.5.1941 annettiin<br />
uusi kansalaisuuslaki eli laki<br />
Suomen kansalaisuuden saamisesta<br />
ja menettämisestä. Laki sisälsi<br />
säännökset kansalaisuuden saamisesta<br />
syntymän perusteella tai<br />
muutoin välittömästi lain nojalla,<br />
ulkomaalaisen ottamisesta kansalaiseksi<br />
ja Suomen kansalaisuuden<br />
menettämisestä. Lain mukaan ulkomaalainen<br />
voitiin hakemuksesta<br />
ottaa Suomen kansalaiseksi, mikäli<br />
hän oli vähintään 21-vuotias, elämäntavoiltaan<br />
nuhteeton, kykeni<br />
elättämään itsensä ja perheensä ja<br />
hänellä oli ollut varsinainen asunto<br />
ja koti Suomessa edelliset viisi<br />
vuotta. Asumisaikaedellytyksestä<br />
voitiin poiketa siinä tapauksessa,<br />
että hakija oli naimisissa Suomen<br />
kansalaisen kanssa.<br />
Kielitaitovaatimus<br />
lisätään lakiin<br />
Vuoden 1941 kansalaisuuslaki kumottiin<br />
vuonna 1968. Uuden lain<br />
mukaan kansalaistamisen edellytyksiä<br />
olivat vähintään 18 vuoden<br />
ikä, varsinainen asunto ja koti olivat<br />
viimeksi kuluneet viisi vuotta<br />
olleet Suomessa, kunniallinen elämä<br />
sekä vaatimus riittävästä toimeentulosta.<br />
Laki sisälsi edellisten<br />
lakien tapaan kaksois- ja monikansalaisuuden<br />
kiellon.<br />
Nykyisin voimassa oleva kansalaisuuslaki<br />
on itsenäisen Suomen<br />
neljäs. Kaikissa neljässä laissa on<br />
kansalaistamisen yleisiksi edellytyksiksi<br />
säädetty määrätyn pituinen<br />
asumisaika, nuhteettomuus<br />
ja riittävä toimeentulo. Vuosien<br />
1920, 1941 ja 1968 kansalaisuuslaeissa<br />
vaadittu yhdenjaksoinen<br />
asumisaika oli viisi vuotta, kun<br />
taas vuoden 2003 kansalaisuuslaissa<br />
aika on vähintään kuusi vuotta.<br />
Vuosien 1941, 1968 ja 2003 kansalaisuuslaeissa<br />
on kansalaistamisen<br />
ehdoksi säädetty määrätyn iän<br />
saavuttaminen. Vuoden 1920 laki<br />
ei sitä edellyttänyt. Vuoden 2003<br />
laissa on kansalaistamisen lisäedellytyksiksi<br />
säädetty maksuvelvoitteiden<br />
suorittamista koskeva ehto<br />
samoin kuin kielitaitoa koskeva<br />
vaatimus eli suomen tai ruotsin<br />
kielen tyydyttävä suullinen ja<br />
kirjallinen taito. Aikaisempi lainsäädäntö<br />
ei sanotunlaisia edellytyksiä<br />
tuntenut.<br />
Voimassa oleva kansalaisuuslaki<br />
eroaa aikaisemmasta kansalaisuuslainsäädännöstä<br />
kolmessa periaatteellisesti<br />
tärkeässä kohdassa:<br />
Lain mukaan kansalaisuuden saaminen<br />
edellyttää, että ulkomaalaisen<br />
henkilöllisyys on luotettavasti<br />
selvitetty. Toiseksi laki hyväksyy<br />
kaksois- ja monikansalaisuuden.<br />
Laissa myös määrätään, että<br />
ulkomaalaista ei kansalaisteta, jos<br />
on perusteltua syytä epäillä, että<br />
kansalaistaminen vaarantaa valtion<br />
turvallisuutta tai yleistä järjestystä<br />
tai jos kansalaistaminen on<br />
painavasta syystä ”vastoin valtion<br />
etua”. Vastaavaa ei ollut aikaisemmissa<br />
laeissa. <br />
Kirjailija ja oikeustieteen lisensiaatti<br />
Tapio Kuosma on työskennellyt<br />
aikaisemmin toistakymmentä vuotta<br />
ulkoasiainhallinnossa ja yli kaksi<br />
vuosikymmentä korkeimmassa<br />
hallinto-oikeudessa. Häneltä on<br />
julkaistu muun muassa seuraavat<br />
tutkimukset ja tietokirjat:<br />
Ulkomaalaisen maahantulo ja<br />
maastalähtö (1992), Ulkomaalainen,<br />
pakolainen, turvapaikanhakija (1999),<br />
Uusi kansalaisuuslaki (2003), Uusi<br />
ulkomaalaislaki (2004).<br />
47<br />
MONITORI