Lehden pdf-versio - Poliisi
Lehden pdf-versio - Poliisi
Lehden pdf-versio - Poliisi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Pääkaupunkiseudun nuoret naiset suvaitsevaisempia,<br />
maalla nuoret miehet ennakkoluuloisia<br />
Asenteet muuttuneet myönteisemmiksi<br />
Teksti ja kuva Natasha Petrell<br />
Erikoistutkija Magdalena<br />
Jaakkola Kuntoutussäätiöstä<br />
valotti Monitori-lehdelle<br />
ennakkotietoja tutkimuksesta<br />
Suomalaisten suhtautuminen ulkomaalaisiin<br />
työnhakijoihin ja pakolaisiin<br />
vuosina 1987–2007. Yli 1000<br />
haastateltavan ja koko maan kattava<br />
otos antaa hyvän kuvan ajattelutavoissa<br />
tapahtuneista muutoksista.<br />
Viidettä kertaa tehty tutkimus<br />
oli tällä kertaa suppeampi<br />
kuin aikaisemmin – kysymyksiä<br />
oli vähemmän ja tutkittavia kansallisuuksia<br />
viisi aikaisemman parinkymmenen<br />
sijaan.<br />
– Virolaiset ja venäläiset ovat<br />
suurimmat maahanmuuttajaryhmät.<br />
Puolan EU-jäsenyyden myötä<br />
on oletettavaa, että heidän määränsä<br />
kasvaa lähitulevaisuudessa.<br />
Uudenmaan kunnat aikovat pestata<br />
Kiinasta työvoimaa. Suurin<br />
pakolaisryhmä somalit ovat mukana,<br />
koska suhtautuminen heihin<br />
on jo alun alkaen ollut hyvin<br />
negatiivinen, Jaakkola perustelee<br />
kansallisuusvalintoja.<br />
Tutkimuksen mukaan tällä<br />
hetkellä virolaisiin suhtaudutaan<br />
kaikkein suvaitsevaisimmin. Kiinalaiset<br />
ja puolalaiset ovat seuraavana.<br />
Pohjaa pitävät venäläiset<br />
ja somalit.<br />
Ennen lamaa oltiin<br />
suvaitsevaisia<br />
Magdalena Jaakkola on ollut mukana<br />
tutkimushankkeessa alusta<br />
asti, vuodesta 1987. Hän itse teki<br />
aikanaan väitöskirjansa Ruotsissa<br />
asuvista suomalaisista.<br />
– Ruotsissa oli jo silloin tehty<br />
useita maahanmuuttajia koskevia<br />
tutkimuksia, koska siellä maahanmuutto<br />
oli paljon pidemmällä<br />
kuin meillä. Halusin tehdä vastaavaa<br />
Suomessa, sillä meillä maahanmuutto<br />
oli silloin vasta alussa.<br />
Vuonna 1987 työperäiseen<br />
maahanmuuttoon ja pakolaisten<br />
vastaanottamiseen suhtauduttiin<br />
myönteisesti.<br />
– Suomeen ei ollut hakeutunut<br />
– Puoluekannoittain vihreät, vasemmistoliittolaiset ja kristilliset<br />
suhtautuvat pakolaisiin myönteisemmin kuin esimerkiksi perussuomalaiset<br />
ja kolmen suurimman puolueen kannattajat. Työperäiseen<br />
maahanmuuttoon kokoomuslaiset suhtautuvat sen sijaan vihreiden<br />
jälkeen myönteisimmin, Magdalena Jaakkola sanoo.<br />
Suomalaiset suhtautuvat nyt maahanmuuttajiin<br />
samalla lailla kuin parikymmentä vuotta sitten,<br />
jolloin Suomessa oli vähän maahanmuuttajia<br />
ja taloudessa meni hyvin. Lama käänsi<br />
mielipiteet kielteisiksi samalla, kun Suomi alkoi<br />
vastaanottaa pakolaisia ja muita muuttajia<br />
aikaisempaa enemmän.<br />
”Mitä enemmän<br />
henkilö tuntee<br />
maahanmuuttajia,<br />
sitä myönteisemmin<br />
hän heihin<br />
suhtautuu.”<br />
paljoakaan pakolaisia tai turvapaikanhakijoita.<br />
Vuosittainen pakolaiskiintiö<br />
oli 100. Maassa vallitsi<br />
noususuhdanne ja puhuttiin työvoimapulasta.<br />
Lamavuonna 1993 suhtautuminen<br />
oli muuttunut kielteiseksi<br />
koko maassa kaikkia kansallisuusryhmiä<br />
kohtaan. Sen jälkeen vuosi<br />
vuodelta asenteet ovat muuttuneet<br />
myönteisemmiksi samaan aikaan,<br />
kun maahanmuuttajien määrä on<br />
moninkertaistunut.<br />
Nyt keskustellaan taas työvoimapulasta,<br />
ja suhtautuminen<br />
maahanmuuttajiin on samalla tasolla<br />
kuin 20 vuotta sitten. Suhtautuminen<br />
venäläisiin ei kuitenkaan<br />
ole palannut lamaa edeltävälle<br />
tasolle.<br />
– Ennen 1990-lukua Suomessa ei<br />
juuri ollut venäläisiä. Neuvostoliiton<br />
hajoamisen myötä pelättiin, että tänne<br />
rynnii heitä miljoonittain.<br />
Se 20 vuodessa on muuttunut,<br />
että 1987 pakolaisiin suhtauduttiin<br />
myönteisemmin kuin työnhakijoihin,<br />
nyt työnhakijoita toivotaan<br />
maahan enemmän kuin pakolaisia.<br />
Myönteiset asenteet ulkomaalaisia<br />
työnhakijoita kohtaan ovat lisääntyneet<br />
kaikissa väestönryhmissä laman<br />
jälkeen. Myönteisyys on kasvanut<br />
myös edellisestä tutkimusvuodesta,<br />
vuodesta 2003.<br />
Alueelliset erot<br />
suuret<br />
Pääkaupunkiseudulla asenteet ovat<br />
myönteisempiä kuin maaseudulla.<br />
Tämä johtuu paljolti siitä, että pääkaupunkiseudulla<br />
väestö on koulutetumpaa.<br />
Yleensäkin pääkaupunkiseutu<br />
on asennemuutoksen<br />
edelläkävijä.<br />
– Huolestuttavaa on, että pienten<br />
kuntien nuorten miesten ennakkoluulot<br />
saattavat olla hyvin<br />
voimakkaita. Vähän koulutetuilla<br />
maalaismiehillä ei yleensä ole<br />
kontakteja maahanmuuttajiin. Mitä<br />
enemmän henkilö tuntee maahanmuuttajia,<br />
sitä myönteisemmin<br />
hän heihin suhtautuu. Edes<br />
lama ei vaikuttanut tähän, Magdalena<br />
Jaakkola sanoo.<br />
Tutkimuksesta käy ilmi, että<br />
maaseudulla mielipiteet somaleista<br />
olivat alun perin hyvin kielteisiä,<br />
pääkaupunkiseudulla myönteisempiä.<br />
Myönteisyys on maaseudulla<br />
kuitenkin kasvanut samaan<br />
aikaan, kun pääkaupunkiseudulla<br />
asenteet ovat säilyneet samana.<br />
Nyt suhtautuminen onkin<br />
lähes tasoissa.<br />
– Johtajilla ja ylemmillä toimihenkilöillä<br />
asenteet ovat paljon<br />
myönteisemmät kuin esimerkiksi<br />
työntekijöillä ja maanviljelijöillä.<br />
Myös naisten ja miesten välillä<br />
on eroja. Naiset suhtautuvat<br />
myönteisemmin maahanmuuttajiin.<br />
Tosin miesten suhtautuminen<br />
virolaisiin on myönteisempää<br />
kuin naisten. Ero näkyy eritoten<br />
pääkaupunkiseudulla. Koko maassa<br />
ero on vähäisempi. <br />
37<br />
MONITORI www.mol.fi/migration
Change language