Lehden pdf-versio - Poliisi
Lehden pdf-versio - Poliisi
Lehden pdf-versio - Poliisi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
TURVAAN TULLEET<br />
Osa 8 Kurdit<br />
Kurdit ilman yhteistä kotimaata<br />
Teksti Risto Laakkonen<br />
Kurdit muodostavat 28-30<br />
miljoonaan ihmisen etnisen<br />
ryhmän, joka asuu usean<br />
valtion alueella. Puolet heistä<br />
asuu Turkissa, Iranissa asuu 5,7<br />
miljoonaa ja Irakissa 4,5 miljoonaa.<br />
Lisäksi kurdeja asuu Syyriassa,<br />
Armeniassa, Azerbaidzhanissa<br />
ja Venäjällä. Euroopassa arvioidaan<br />
asuvan noin 700 000 kurdia,<br />
joista Suomessa noin 5000. Kurdien<br />
yhteinen maantieteellinen alue<br />
on Kurdistan, joka jakautuu usean<br />
edellä luetellun valtion alueelle.<br />
Kurdistan esiintyi aluetta ja sen<br />
huomattavaa väestönosaa koskevana<br />
nimenä jo 1100-luvulla. Alueen<br />
kurdiväestö jäi 1400-luvulla<br />
Turkin ja Persian valtataisteluiden<br />
ja sotien jalkoihin.<br />
Useat kurdeista ovat kaksi- ja<br />
monikielisiä. Oman vahvana säilyneen<br />
kurdin kielen lisäksi kurdit<br />
puhuvat esimerkiksi Iranissa persiaa<br />
ja Irakissa ja Syyriassa arabiaa.<br />
Kieleen ja kurdeihin etnisenä<br />
ryhmänä kohdistuneesta vainosta<br />
ja syrjinnästä meille on välittynyt<br />
uutisia ja tietoa. Turkin sekä Pohjois-Irakin<br />
tilanne pitävät kurdit<br />
median otsikoissa tänään ja tulevaisuudessakin.<br />
Turkissa on maan<br />
EU-jäsenyyspyrkimyksiin liittyen<br />
otettu pieniä edistysaskeleita.<br />
Jatko riippuu myös osaltaan Pohjois-Irakin<br />
kurdihallinnon ja kurdiyhteisöjen<br />
tahdosta ja kyvystä<br />
käydä Turkin kanssa oikeaa vuoropuhelua.<br />
Useita yhdistyksiä<br />
Suomessa<br />
Pääosa Suomen muuttaneista kurdeista<br />
on tullut kiintiöpakolaisina<br />
tai turvapaikanhakijoina sekä perheenyhdistämisten<br />
kautta. Turkis-<br />
Helmikuussa 1995 Virosta saapui Suomeen 88 kurdia kiintiöpakolaisina. Virossa ei ollut tarpeeksi<br />
tiloja pakolaisten sijoittamiseen.<br />
ta, Iranista ja Irakista Suomeen ja<br />
Englantiin muuttaneiden kurdien<br />
yhdistystoimintaa tutkineen Östen<br />
Wahlbeckin mukaan suurin<br />
osa kurdien suomalaista yhdistyksistä<br />
keskittyy toiminnassaan lähtömaasta<br />
periytyviin kulttuuripiirteisiin<br />
ja perinteisiin. Usean yhdistyksen<br />
toimintaa sävyttävät lähtömaan<br />
poliittiset aatteet ja tavoitteet.<br />
Organisoituminen on tapahtunut<br />
niin Suomessa kuin muissa<br />
Pohjoismaissakin lähtömaan puoluepoliittisten<br />
linjojen mukaan. Tämä<br />
selittyy pitkälle sillä, että järjestöt<br />
haluavat maanpakolaisuudesta<br />
käsin vaikuttaa Kurdistanin<br />
tilanteeseen ja valmistaa kurdeja<br />
kotiinpaluuseen, kun poliittiset, taloudelliset<br />
ja uskonnolliset olosuhteet<br />
tämän mahdollistavat. Suomen<br />
kurdien yhdistykset ovat kyenneet,<br />
huolimatta jäsenistön jakautumisesta<br />
kahden pääpuolueen kannattajiin,<br />
pitämään yllä aktiivista järjestö-<br />
ja kulttuuritoimintaa. Järjestötoiminnassa<br />
myös työllistymiskysymyksillä<br />
on näkyvä asema.<br />
Kurdien työttömyysaste on<br />
Suomessa korkea. Täsmällisiä lukuja<br />
on vaikea saada, koska kurdit<br />
tilastoidaan sen maan kansalaisiksi,<br />
jossa he asuivat ennen Suomeen<br />
tuloa. Työttömyysasteen arvioidaan<br />
olevan 50-60 prosentin tasolla.<br />
Korkea työttömyysaste selittyy<br />
sekä suomalaisten ennakkoluuloilla<br />
että kurdimiesten ja -<br />
naisten välisillä suhteilla ja työnjaolla.<br />
Kurdinaisten tehtävänä on<br />
edelleen pitää huolta kodista ja<br />
lapsista. He saavat harvemmin<br />
käydä koulua, mikä näkyy miehiä<br />
suurempana lukutaidottomuutena.<br />
Kurdinaiset käyttävät harvoin<br />
huivia tai huntua. Suurin osa kurdeista<br />
on sunnimuslimeja, mutta<br />
kurdeissa on myös shiiamuslimeja,<br />
kristittyjä sekä baha´l -uskonnon<br />
kannattajia.<br />
Kuva Lehtikuva<br />
Kurdit vahvistavat<br />
monietnistä Suomea<br />
Kurdit ovat vieraanvaraisia ja monipuolisia<br />
keitto- ja ruuanlaittotaidon<br />
mestareita. Suomessa on mahdollisuus<br />
tutustua kurdien ruokakulttuuriin<br />
heidän perustamissaan ja omistamisissaan<br />
ravitsemusliikkeissä.<br />
Eurooppaan tulee jäämään, Suomi<br />
mukaan lukien huomattava kurdiväestö,<br />
koska uusien sukupolvien<br />
edustajat ovat syntyneet ja kasvaneet<br />
Euroopassa. Mikäli lähtömaissa<br />
ei lähiaikoina tapahdu uudistuksia<br />
kulttuuriautonomian ja kurdinkielen<br />
vahvistumisen suuntaan, tämä<br />
sitoo huomattavan osan uusista<br />
kurdisukupolvista kahden kulttuurin<br />
jäseneksi.<br />
Kanslianeuvos Risto Laakkonen<br />
on entinen Etnisten suhteiden<br />
neuvottelukunnan pääsihteeri<br />
ja työministeriön neuvotteleva<br />
virkamies. Hän edustaa Suomessa<br />
kansainvälistä International Center<br />
for Migration Policy Development<br />
järjestöä.<br />
MONITORI www.mol.fi/migration<br />
48
Change language