Tästä!

sensa tähden ymmärtämättä perussyytä kristittyjen esikuvalle. Edellytyksenä
sellaiselle kunnioitukselle on ilman muuta se, että kristitty on
koko vaelluksellaan näyttänyt elävänsä niin kuin hän opettaa. Vain
uudestisyntynyt ihminen voi käsittää pyhityksen oikealla tavalla.
Ikävä kyllä ovat ne harvat pappein seassa, jotka kunnioittavat kristityitä
heidän vakaumuksensa tähden, joka antaa leimansa myös ulkonaisiin
piirteisiin heissä. He ovat yhdistyneet suruttoman joukon kanssa
ylönkatsoakseen ja pilkatakseen Jeesuksen oikeita opetuslapsia. He
uskovat kristittyjen hyljänneen Jumalan armon ja Jeesuksen Kristuksen
ansion, kun kristityt — heidän mielestään — perustavat autuutensa
töihin s.o. muun muassa ulkonaiseen esikuvaan. Suruttomain pappien
mukaisesti on kirkkain hengellinen valkeus niillä, jotka eivät ehdottomasti
missään eroa suruttoman joukon ulkonaisesta muodosta; silloin
ei ihmisellä ole mitään omaavanhurskautta (mikä on vahingollista)
ja omistaa Kristuksen täydellisen vanhurskauden (kuolleen) uskon
kautta omistettuna. Kuolleen uskon papit ovat hämmästyneet siitä, että
heidän oppinsa vanhurskauttamisesta suruttoman välittäjän kautta, ja
pyhityksestä ilman töitä, on vieras eläville kristityille.
Huomautus 2
Pietiläisen toimittama vanhintenkirja on outo kirjekokoelma. Se painottaa
eniten uudenaikaistettua kristillisyyttä — kuten saattoi odottaakin.
Siinä ovat vanhinten kirjeet seuraavassa suhteessa kaikkiin suomenkielisiin
kirjeisiin nähden, jotka ovat käsillä kaksiosaisessa suomalaisessa
vanhintenkirjassa:
— Laestadiuksen kirjeitä oli käsillä vähintään 9. Niistä kirjoittaja
valitsi 4.
— Raattamaan kirjeitä oli käsillä vähintään 79. Niistä kirjoittaja
valitsi 39.
— Joonas Purnun kirjeitä oli käsillä vähintään 9. Niistä kirjoittaja
valitsi 4.
— Samuel Wettasjärven kirjeitä oli käsillä vähintään 18. Niistä kirjoittaja
valitsi 2.
— Isak Fors Kuoksun kirjeitä oli käsillä vähintään 28. Niistä kirjoittaja
valitsi 2.
— Isak Nikun kirjeitä oli käsillä vähintään 35. Niistä kirjoittaja
valitsi 5.
35