Tästä!
Tästä!
Tästä!
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Yllä olevassa lainauksessa viitataan senaikaiseen raakaan lapinkansaan.<br />
Enontekiön Lapissa oli siis jo niin aikaisin kuin 1896 uudenaikainen<br />
ja sivistynyt väestö, kuten muuallakin Lapissa ko. kirjoittajan<br />
mukaan. Mutta jos uusi kulttuurikansa oli syntynyt Lapinmaalla vuoden<br />
1896 aikoihin, niin lienee samanlaista kulttuurikansaa ollut Pohjois-Amerikassakin<br />
samoihin aikoihin, vai olisikohan kulttuuri mahdollisesti<br />
ennättänyt uudelle mantereelle vasta myöhemmin kuin Enontekiön<br />
Lappiin? Olisikohan esimerkiksi Pohjois Michiganin kuparikaivosten<br />
ympäristössä ollut raakoja lappalaisia poroineen ja puikkineen?<br />
Kuitenkin Raattamaa vanhin suosittelee Laestadiuksen saarnoja luettavaksi<br />
kristittyin kokouksissa Amerikassa, kuten seuraava ote hänen<br />
kirjeestään Johan Takkiselle vuodelta 1878 osoittaa. (Silloin oli olemassa<br />
vain Laestadiuksen Kirkkopostilla alkuperäisessä muodossa, painettu<br />
Luulajassa 1876).<br />
»Raamatun selitykset ja äänelliset teroitukset sydämiä kohden pitäisi<br />
passata rippisaarnaksi ja muiksi saarnoiksi pyhäin ihmisten yhteydessä.<br />
Onpa teillä ja meillä Lutheruksen ja Laestadiuksen saarnoja, ettei<br />
tarvitse Salmon Korteniemi eikä muut maallikkosaarnaajat messuta eikä<br />
karttoja kirjoittaa, vaan lähetyskirjoja niinkuin apostolitkin. Laestadiuksen<br />
saarnat passaavat parhaiten lukea tämän aikaisille ihmisille,<br />
erinomattain sunnuntaina ja juhlapäivinä, kun suruttomiakin tulee kuulemaan<br />
ja muutamat kurkistelemaan. - - - »<br />
Myöhemmin (1898) kirjoittaa Johan Kieri suomalaisen vanhintenkirjan<br />
esipuheessa mm.: »Vieläpä on se suuri armo meillä, rakkaat veljet<br />
ja sisaret, että saamme lukea ja tutkia hänen taivaallisia opetuksia ja<br />
neuvoja Kirkkopostillasta, joka on painettu Luulajassa v. 1876 osue<br />
yhtiön kirjapainossa, jota ei viisasten kädet saaneet korjata, - - - »<br />
Amerikkalainen saarnaaja Kieri osoittaa tällä, että Raattamaan suosittelema<br />
Laestadiuksen puhdas ja alkuperäinen saarnamuoto oli pätevä<br />
vielä niin myöhään kuin vuonna 1898 käytettäväksi senaikaisissa amerikkalaisissa<br />
kulttuuriolosuhteissa. Nyt voi joku villihenki väittää, että<br />
Johan Kieri oli eräs viimeisistä raaoista lappalaisista, eikä tahdo myöntää<br />
hänen edustaneen suurempien kristittyin laumain mielipidettä Amerikassa.<br />
Tähän voidaan vain todeta Johan Raattamaan olleen samanlaisen<br />
»viimeisen lappalaisen», sillä hän on kirjoittanut kirjeen J. Kierille,<br />
missä hän kiittää tätä suomenkieliseen vanhintenkirjaan kirjoitetusta<br />
4 49
Change language