Tästä!
Tästä!
Tästä!
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
tuulia vastaan, ovat olleet kateellisia niille suosituille saarnaajille, jotka<br />
saarnasivat kansan mieliksi. Ja kateus on sellainen, ettei se anna mitään<br />
rauhaa ihmiselle, ennen kuin hän jollakin tavalla voi vahingoittaa<br />
sitä ihmistä, jota hän kadehtii. Vanha sananlasku: »Varis huutaa omaa<br />
nimeään», on omituisella tavalla usein käynyt toteen. Kateellinen ihminen<br />
syyttää useimmiten sitä kateudesta, jota hän itse kadehtii. Yllämainitut<br />
selitykset viimeisimmälle hajaannukselle kristillisyydessä eivät<br />
ikävä kyllä ole oikeita. Olisi peräti onnellista, jos ainoastaan niin pieni<br />
lauma, kuin alkuperäiselle opille uskolliset ovat, olisivat eksyneet kateuden<br />
tähden ja suuri enemmistö olisi säilyttänyt puhtaan opin. Ikävä<br />
kyllä ovat — luonnollisen ihmisen järjen mukaan — syyt hajaannuksiin<br />
Jumalan seurakunnassa kaikkina aikoina olleet pikku asioita ja<br />
sivuseikkoja. Ja jos ei kysymyksessä ole pikku asiat ja sivuseikat, niin<br />
ei voida enää puhua hajaannuksesta, vaan joukkolankeemuksesta. Jos<br />
joukko kristityistä tulee julkisiksi rosvoiksi ja ryöväreiksi suoraa päätä,<br />
niin ei sellaista joukkoa voida kutsua eriseuraksi eikä heidän henkeään<br />
eriseuran hengeksi. Jotta käsite eriseuraisuus oikein ymmärrettäisiin,<br />
on tarpeen ottaa lainaus, joka kuvaa protestanttien hajaantumista<br />
Lutherin aikana. Kaukaa haettua esimerkkiä voidaan tarkastella<br />
aina suuremmalla puolueettomuudella, kuin tuoretta esimerkkiä. (Ote<br />
A. Fabriciuksen »Kuvitetusta Kirkkohistoriasta kansalle») 25<br />
PROTESTANTTIEN HAJAANTUMINEN LUTERILAISIIN JA<br />
REFORMEERATUIHIN<br />
»Luther ja Zwingli olivat samalla pohjalla Paavalin opissa vanhurskauttamisesta<br />
uskon kautta; he olivat molemmat avomielisiä, kunnioitettavia<br />
miehiä, jotka eivät omaa etuaan katsoneet, ja olisi luullut sentähden<br />
heidän voivan yhdessä vaikuttaa. Niin ei kuitenkaan käynyt.<br />
He erosivat näet jyrkästi toisistaan. Zwinglin toimia ei ollut johtamassa<br />
samassa määrin kuin Lutherin, sisällinen uskonnollinen välttämättömyys,<br />
vaan järjenmukainen tieto, joka oli seurauksena hänen humanistisesta<br />
sivistyksestään. Siksipä Zwingli ei kääntänyt ajatuksiaan<br />
niin paljon sisälle kuin ulospäin. Ulkonainen Jumalanpalvelus oli tehtävä<br />
niin yksinkertaiseksi kuin mahdollista, että selvä, puhdas sana<br />
53
Change language