Pdf-muodossa - Kymenlaakson ammattikorkeakoulu

Lasten terveysoppiminen
tutkivan oppimisen keinoin
Terveyden edistämisen määritelmät korostavat, että terveyden edistäminen on
toimintaa ihmisten kanssa eikä toimintaa ihmisten puolesta. Terveyden edistäminen
parantaa ihmisten kykyä osallistua ja perheiden, organisaatioiden ja yhteisöjen
mahdollisuuksia vaikuttaa terveyden kannalta ratkaiseviin tekijöihin. (WHO
1997.) Edelliseen määrittelyyn tukeutuen peruskoulun alakoulun oppilaiden terveyden
edistäminen ja tapakäyttäytymisen parantaminen peruskouluissa käynnistettiin
Etelä-Kymenlaakson kuntien ja ammattikorkeakoulun verkostoyhteistyönä.
Jakartan terveyden edistämisen julistuksessa tuodaan esiin myös eri toimijoiden
kumppanuuden merkitys (WHO 1997). Kumppanuus tässä toiminnassa
on merkinnyt poikkihallinnollista koulutusjärjestelmien, peruskoulun ja ammattikorkeakoulun
terveysalan, kohtaamista, mikä toteutettiin vuosina 2007–2009.
Työskentelyn kokonaistavoitteeksi asetettiin lasten terveyden ja käyttäytymisen
kohentuminen tutkimuksellisin ja tutkivan oppimisen keinoin.
Vuonna 2005 otettiin sairaanhoitajakoulutuksessa käyttöön ongelmaperustainen
opetussuunnitelma, mikä mahdollisti terveydenedistämisen opintokokonaisuuden
toteuttamisen toimintatutkimuksellisella otteella. Toimintatutkimuksen lähtökohtana
ovat samat perusoletukset kuin yhteisön terveyden edistämisessä. Peruskoululaisilla
ja kouluyhteisöillä oli tietty esikäsitys omista tarpeistaan ja ongelmistaan,
ja he olivat valmiita tekemään keskeisinä toimijoina asioille kehittämistoimia.
Tämä merkitsi sitä, että sairaanhoitajaopiskelijat ja ohjaavat opettajat ovat
olleet mahdollisimman tasavertaisia toimijoita sekä pienemmissä että laajemmissa
muutosprosesseissa. Sairaanhoitajaopiskelijat ovat voineet oppia väestön terveydenedistämistä
tutkivan oppimisen keinoin aidossa peruskoulukontekstissa.
Toimintatutkimuksellinen ote mahdollisti tutkimuksellisen toiminnan liittämisen
kiinteästi oppimisprosessiin opiskelijoiden ja opettajien erilaisina kyselyinä, havainnointeina
ja haastatteluina (Heikkinen, Rovio & Kiilakoski 2006, 79–80).
ARTIKKELI 7
Koulutusjärjestelmien kohtaaminen ja rajojen ylittäminen
Lähtökohdaksi lasten parissa työskentelylle asetettiin kumppanuus eri toimijoiden
kesken. Sysäys peruskoulun ja AMK:n yhteistyöhön tuli vuonna 2006 peruskoulun
sivistystoimenjohtajalta, minkä jälkeen on syntynyt aito kumppanuus kahden
eri koulutusjärjestelmän välille. Peruskoulukontekstissa toteutettava ”Terveyden
edistämisen” 16 opintopisteen opintokokonaisuus on ongelmaperustaisen opetussuunnitelman
ja sairaanhoitajaopiskelijoiden opintojen alkuvaiheessa. Opintokokonaisuus
on suunniteltu sosiaali- ja terveyspoliittisten kansallisten linjauksien
mukaiseksi kehittämään ympäröivää yhteiskuntaa (Sosiaali- ja terveysministeriö
2007). Kehittäminen voisi ylittää enemmän rajapintoja niin, että työelämän rooli
niissä muuttuisi yhä aktiivisemmaksi toimijaksi (Wenger 1998). Tämä antaisi
opiskelijoille ja opettajille mahdollisuuden päästä lähemmäksi työelämän ammat-
107