Pdf-muodossa - Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
Pdf-muodossa - Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
Pdf-muodossa - Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
kilpailu työpaikoista ja tehokkuusvaateet johtavat vanhempien osalla joustoihin<br />
työn vaatimusten mukaan ja perhe jää toissijaiseksi. Jopa lasten oikeus vanhempiinsa<br />
joutuu kyseenalaiseksi. Uran luominen ja työpaikan varmistaminen on yhä<br />
tärkeämpää suhteessa lasten hankkimiseen.<br />
STM:n arvio työelämän vaatimuksien korostumisesta antaa aihetta lisäpohdintoihin<br />
mm. siksi, että on esitetty väitteitä siitä, että nuoret aikuiset ovat tulonjaossa<br />
asemiaan menettänyt ryhmä. (Kauppinen & Karvonen 2008, 76.) Ovatko työelämän<br />
kasvaneet paineet, kuten lisääntynyt työpanos, seurausta poliittisista tulonjaon<br />
muutoksista, vai menettääkö nuoriso – lisäksi – lisääntyvistä työpanoksista<br />
ja ponnisteluistaan huolimatta osuuttaan tulonjaossa? Jälkimmäinen tilanne olisi<br />
negatiivinen oravanpyörä, jossa vaarannetaan paitsi nuorten ja lasten hyvinvointi<br />
myös hukataan kansakunnan tulevaisuus.<br />
STM:n arvion mukaan ”yhteiskunnan perusrakenne nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin<br />
turvaamiseksi on toimintakuntoinen. Keskeisiä ongelmakohtia ovat:<br />
• syntyvyyden kehitys<br />
• lapsiperheiden toimeentulo<br />
• lasten ja nuorten syrjäytyminen ja<br />
• työn ja perheen yhteensovittaminen.”<br />
Moisio ym. (2008) esittävät, että hyvinvointipolitiikan uudelleensuuntaaminen<br />
vaatii seuranta-, tutkimus- ja raportointijärjestelmän uudistamista. Hyvinvointiindikaattorit<br />
suuntautuvat sosiaalisten riskien ja ongelmien monitorointiin eivät<br />
elämän tyylien tai hyvinvointipolitiikan tavoitteiden arviointiin. Myös Moisio ym.<br />
toteavat, että ”suomalaisten hyvinvointi on keskimäärin kehittynyt positiivisesti,<br />
mutta väestöryhmittäiset erot ovat kasvaneet”.<br />
Olisiko tutkimuksen otettava nuorten osalta tavoitteeksi juuri elämäntyylien ja<br />
niihin liittyvien hyvinvointi-indikaattoreiden arviointi? Jos oleellista on syrjäytyminen,<br />
niin miten tämä liittyy elämäntyyliin?<br />
Yksi nuorison sosiaalistumiseen ja hyvinvointiin liittyvä tekijä on internet. On<br />
tarpeetonta ylikorostaa tämän monisuuntaisen välineen merkitystä, mutta identiteettien<br />
muodostumiseen ja päivittäiseen toimintaan sillä on suurtakin merkitystä.<br />
On esitetty puheenvuoroja myös nettiyhteisöjen haitallisista vaikutuksista.<br />
Tällöin huomion kiinnittäminen epäoleellisuuksiin ja reaktioiden nopeus on arvioitu<br />
ongelmallisiksi suhteessa ”normaalin” ympäristön menettelyihin. Internetin<br />
osuutta ja siihen liittyvän vapaavalintaisen, nopean ja liki ilmaisen informaation<br />
käyttöä on arvioitava nuorten identiteetin rakentamisessa.<br />
ARTIKKELI 8<br />
133<br />
Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta tekee vuoden 2009 loppuun mennessä<br />
esityksen 18–29-vuotiaiden nuorten hyvinvoinnin kansallisista indikaattoreista<br />
yhteistyössä lasten hyvinvoinnin vastaavien indikaattoreiden valmistelun sekä<br />
VNK:n yhteiskunnallisen kehityksen seurantaindikaattorityön kanssa. (Suurpää<br />
2009, 6.)
Change language