Pdf-muodossa - Kymenlaakson ammattikorkeakoulu

kotikasvatuksen laatuun ja puutteeseen, vanhempien rooliin kasvattajana, lasten
ja nuorten levon ja unen suhteeseen, liikunnan harrastamisen vähenemiseen. Näitä
peruskoulun opettajien tuloksia käytettiin toimintatutkimusprosessin alkuvaiheen
ongelmien määrittelyssä ja tavoitteiden asettelussa apuna.
Opettajilla oli runsaasti toiveita ammattikorkeakoulun terveysalan ja peruskoulun
toimijoiden väliseen jatkuvaan ja joustavaan terveys- ja tapakasvatusyhteistyöhön.
Toivottiin sairaanhoitajaopiskelijoiden osallistumista peruskoulun arkeen
olemalla mukana erilaisin hankkein opetuksessa. Lisäksi toivottiin infoa erilaisista
terveyttä haittaavista tavoista ja tottumuksista, toiminnallisia yhteistyötunteja,
teemaviikkoja ja -tunteja, terveysmessujen ja tapahtumien järjestämistä ja tietoiskuja
erilaisista teemoista. Toivottiin terveysalan opettajien osallisuutta peruskoulun
arkeen erilaisin asiantuntijaluennoin, tutkimushankkein ja yhteisin koulutuksin.
Toivottiin tutkimuksellista raportointia julkisuuteen opettajille ja vanhemmille
ja erilaisen terveyteen liittyvän kirjallisen ja sähköisen materiaalin tuottamista.
Lisäksi toivottiin kouluterveyskyselyä kunnittain ja siitä raportointia.
Peruskoulunopettajien toivoma kouluterveyskysely toteutettiin huhti-toukokuussa
2008. Raportti tutkimuksesta valmistui lokakuussa 2009 (Frilander-Paavilainen
2009). Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa Etelä-Kymenlaakson peruskoulujen
alakoulun 4.–6.-luokkien oppilaiden terveys- ja tapakäyttäytymistä. Peruskoulujen
opettajien toivetta toteuttaa kysely voidaan perustella monesta näkökulmasta.
Tutkimustulosten avulla voidaan priorisoida terveyden edistämisen toimenpiteitä
ja kehittämistoimia koululaisten hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen
ehkäisemiseksi. Lisäksi lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
sekä terveysriskien vähentäminen ovat keskeisiä valtakunnallisissa terveyspoliittisissa
tavoitteissa. Terveys 2015 -kansanterveysohjelma painottaa terveyden edistämistä
kaikilla kunnan toimi- ja hallinnon aloilla, niin myös peruskouluissa. Myös
Suomen terveyspolitiikan tavoitteet ovat väestöryhmien terveyserojen pienentäminen.
Kansanterveysohjelmassa korostetaan koulun oppilaan ja perheen omaa
terveyden edistämistä siten, että koulun henkilöstö pystyy tunnistamaan ajoissa
oppilaiden sosiaaliseen selviytymiseen ja terveyteen liittyviä ongelmia. (Sosiaalija
Terveysministeriö 2006.) Tietoisuuden lisäämiseen ja omaan vastuuseen tähdättiin
myös huhtikuussa 2001 perusopetuslain muutoksella (453/2001), jolloin
terveystiedosta tuli uusi itsenäinen perusopetuksessa kaikille yhteinen opetusaine.
Tällä toimenpiteellä koulun vastuu lasten terveyttä edistävänä yhteisönä lisääntyi,
ja sillä tähdättiin terveyden edistämisen ja hyvinvoinnin aikaisempaa selkeämpään
näkyvyyteen koulun arjessa.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla peruskoulussa alakoulun oppilaiden terveys-
ja tapakäyttäytymistä. Tutkimus liittyi Etelä-Kymenlaakson peruskoulujen
ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun terveysalan yhteistyön kehittämiseen
2007–2009, jossa tavoitteena on ollut edistää peruskoululaisten terveysoppimista
ja tapakäyttäytymistä. Tutkimukseen osallistuvat kunnat olivat Kotkan ja Haminan
kaupungit sekä Pyhtään, Virojoen ja Miehikkälän kunnat. Tutkimusjoukko
koostui 4.–6.-luokkalaisista oppilaista (N= 2894). Aineisto kerättiin strukturoidulla
sähköisellä kyselyllä. Kyselyyn vastasi 1124 oppilasta (40 %). Tietoja kuvattiin
frekvenssein, prosentein ja ristiintaulukoinnin avulla.
ARTIKKELI 7
115