Pdf-muodossa - Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
Pdf-muodossa - Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
Pdf-muodossa - Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
dyntämistä sosiaalisissa yhteisöissä osallistumalla ja havainnoimalla muiden toimintaa.<br />
Tämänhetkisessä länsimaisessa yhteiskunnassa asiantuntijuuden tavoite usein on<br />
uuden tiedon luominen (Hakkarainen, Palonen & Paavola, 2002). Innovatiivisesti<br />
toimivissa organisaatioissa asiantuntijuus on valjastettu uuden tiedon ja uusien<br />
toimintatapojen kehittämiseen. Tällaiset yhteisöt vaalivat tietoisesti luovaa otetta<br />
ja tähtäävät vallitsevien käytäntöjen muuttamiseen ja uusien löytämiseen. Tällainen<br />
yhteisö kohtaa jatkuvasti uusia ongelmia ja haasteita, joita kukaan yhteisön jäsen<br />
ei ole aiemmin ratkonut. Innovatiivisessa asiantuntijayhteisössä korostuu hierarkkisuuden<br />
ja vallan asemesta tiimityö, joten myös jäsenten roolit ovat tasavertaisempia<br />
kuin vähemmän innovatiivisissa yhteisöissä.<br />
Voiko asiantuntijuudesta olla haittaa?<br />
Tämän artikkelin alkupuolella asiantuntijuus määriteltiin huippuosaamiseksi.<br />
Ovatko asiantuntijat aina huippuosaajia? Vaikka asiantuntijalla on aina laaja tietoja<br />
taitopohja omalla alallaan, saattaa hänen tiedoistaan ja taidoistaan tulla luutuneita<br />
(Hakkarainen, 2005; Hakkarainen, Palonen & Paavola, 2002). Tällöin asiantuntija<br />
nojaa liikaa rutiineihin. Itsestään selvät, automatisoituneet toiminnot alkavat<br />
hallita toimintaa, jolloin kehittyminen loppuu, ja asiantuntijuudesta puuttuu<br />
luovuus. Tällainen luutunut, paikalleen jämähtänyt asiantuntijuus voi toimia<br />
staattisissa yhteisöissä ja organisaatioissa mutta ei muuttuvissa olosuhteissa. Tämänhetkinen<br />
työelämä länsimaissa yleensä edellyttää asiantuntijalta kykyä dynaamiseen<br />
otteeseen, johon kuuluu jatkuva kouluttautuminen ja uusien, luovien toimintamallien<br />
etsiminen.<br />
Aina asiantuntijat eivät pärjää oman alansa tehtävissä aloittelijoita paremmin.<br />
Adelson (1984) vertaili aloittelevien ja kokeneiden tietokoneohjelmoijien taitoja.<br />
Yllättävästi aloittelijat muistivat ohjelmointikoodien yksityiskohtia paremmin<br />
kuin asiantuntijat. Asiantuntijat ratkaisivat ohjelmointitehtäviä aloittelijoita paremmin<br />
abstraktimmalla ja korkeammalla tasolla, kun taas aloittelijat muistivat<br />
paremmin yksittäisiä ja yksityiskohtaisia ohjelmointiratkaisuja. Tämä kertoo siitä,<br />
että asiantuntijuuden kehittyessä huipputasolle alan helpommat perusrutiinit<br />
saattavat alkaa heikentyä, ellei niitä toistuvasti harjoiteta.<br />
156<br />
Vaikka monesti asiantuntijat tekevät vähemmän virheitä omalla alallaan kuin<br />
aloittelijat (Glaser & Chi, 1988), ei asiantuntijuus takaa virheettömyyttä. Chapman<br />
ja Chapman (1967, 1969) vertailivat, miten kokeneet ammattipsykologit ja maallikot<br />
tulkitsivat kuuluisan Rorschach-testin tuloksia. Testaustilanteessa testattaville<br />
näytetään musteläiskistä tehtyjä kuvia, ja he tuottavat niistä vapaita vastauksia,<br />
joiden perusteella tehdään päätelmiä testattavien persoonasta ja oireista. Psykologit<br />
ja maallikot tulkitsivat testattavien tuotoksia lähes samalla tavoin. Kumpikin<br />
ryhmä nojasi tutkijoiden mukaan vakiintuneisiin stereotypioihin ja yleiseen symboliikkaan.<br />
Lukuisissa tutkimuksissa on osoitettu, että koulutukset, joissa annetaan<br />
tämäntyyppisten testien tulkintaan liittyvää tieteellistä tutkimustietoa, eivät<br />
useinkaan muuta asiantuntijoiden tapaa tulkita testejä (ks. Lindeman, 1996).
Change language