Pdf-muodossa - Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
Pdf-muodossa - Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
Pdf-muodossa - Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
käsitteen ”action research”. Prosessi edellyttää onnistuakseen osallistujilta yhteistoiminnallisuutta,<br />
käytäntölähtöistä tutkimuksellista kehittämistä ja prosessin<br />
monipuolista arviointia (Bargall 2006, 367– 368). Carr ja Kemmis (1986) korostivat<br />
lisäksi, että osallistava toimintatutkimus perustuu kriittiseen teoriaan ja valtaistumiseen.<br />
He tähtäävät siihen, että yhteinen kriittinen reflektio tuottaa käytännön<br />
muutosta, toiminnan kehittämistä ja suoraan käytäntöä hyödyttävää ja sinne<br />
sovellettavaa tietoa.<br />
Koulutusjärjestelmien rajojen ylittämistä tapahtui, kun ohjauksellisesti tehtiin<br />
vierailuja eri kouluyhteisöihin ja muodostettiin käsitys kouluväen sitoutumisesta<br />
opiskelijoiden suunnitelmiin ja keskinäiseen vuorovaikutukseen sekä alakoululaisten<br />
terveysoppimiseen. Opettajien vierailujen tarkoitus oli opiskelijan oppimisen<br />
edistäminen esimerkiksi prosessiarvioinnilla ja samalla tavata peruskoulujen<br />
työyhteisöjä, ohjaajia ja lapsia. Tavoitteeksi asetettiin Wengeriä (1998) mukaellen<br />
vuorovaikutus, joka synnyttäisi uusia merkityssuhteita. Tämä hyödyttäisi<br />
myös laajemmin osallistuvien työyhteisöjen kehittymistä. (emt, 112.)<br />
Rajapintojen ylittämiseen ja yhteistoiminnallisuutteen liittyi kumppaneiden aito<br />
kohtaaminen, dialogi, jonka Lehtovaara (1996) selittää siten, että jokaisella yhteistoimintaan<br />
osallistuvalla oppilaalla, opettajalla ja opiskelijalla on erilainen tapa<br />
jäsentää todellisuutensa. Ei ole mitään yksiselitteistä tilannetta tai kohtaa, josta<br />
peruskoulujen ja <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n kumppanit voisivat ymmärtää toistensa<br />
kulttuurin, tavat ja tottumukset sellaisena, kuin se jäsentyy heille itselleen. Dialogisuuteen<br />
pyrkimisellä rakennettiin välittävää koulujärjestelmien ja ihmisten välille<br />
todellisuutta, jossa ihmisen maailmat ja kielet kohtasivat. (emt. 213–234.)<br />
110<br />
Dialoginen suhde merkitsi myös sh-opiskelijoiden ja molempien koulutusorganisaatioiden<br />
opettajien halua asettua kehittämistyössä avoimeen, omia ajatuksia paljastavaan<br />
suhteeseen ja halua toistensa kohtaamiseen. Edellä mainittujen dialogisen<br />
keskustelun tilannetekijöiden lisäksi opettajat ja opiskelijat toteuttivat omien<br />
tavoitteidensa mukaista vuorovaikutusta ja vaikuttamista vaihtelevasti. Opettajille<br />
oli tärkeätä havainnoida, mihin opiskelijat pyrkivät ja mitä uudelleenarvioita<br />
he tekivät omiin tavoitteisiinsa, keinoihinsa ja menettelyihinsä. Muutoksien tekemistä<br />
toteutettiin yhteisten keskustelujen kautta. Opettajan ja opiskelijan neuvotteluluontoinen<br />
keskustelu ei voi perustua keskustelua ohjaaviin etukäteiskriteereihin<br />
tai normeihin, vaan keskinäiseen luottamukseen. Ohjaustilanteet onnistuivat<br />
laadullisesti vaihtelevasti sen mukaan, millaiset oman ohjauksen taidot keskusteluun<br />
osallistuvilla oli. Yhteisöllinen ohjausprosessi sopi toimintatutkimusprosessiin<br />
hyvin, koska siinä ei ole valmiita ratkaisuja. Yhteisen ohjaustoiminnan tavoitteena<br />
oli tukea opiskelijaa etsintätyössä. (Puttonen 1999, 98–99.) Yhteisen keskustelun<br />
tarkoituksena oli ymmärtämisen lisääminen ja parhaimmillaan uusi ymmärrys.<br />
Dialogi myös syvensi osallistujien itseymmärrystä. (Bereiter & Scardamalia<br />
1996, 485–513.)<br />
Toimintatutkimusprosessin suunnittelukeskustelu saattoi suosia joitakin ratkaisuja,<br />
mutta usein oltiin valmiita joustamaan ja neuvottelemaan asioista. Tällainen<br />
toiminta on tyypillistä dialogiselle suhteelle. Siinä ollaan valmiita kuuntelemaan<br />
muita ja erimielisyydet pyritään kohtaamaan ilman vastakkainasettelua. Pyrittäessä<br />
löytämään yhteisiä kehittämiskohteita, opettajaohjaajat kannustivat opiske-
Change language