Pdf-muodossa - Kymenlaakson ammattikorkeakoulu

turvattu toimeentulo heijastuvat usein subjektiivisena hyvinvointina. Lisäksi tietty
perustarpeet tyydyttävä minimielintaso on välttämätön ehto subjektiiviselle hyvinvoinnille.
Mutta hyväkään terveys, korkea elintaso ja turvattu toimeentulo eivät
välttämättä takaa subjektiivista hyvinvointia. Vastaavasti ihminen voi elää onnellisena
niukoissakin olosuhteissa ja taloudellisessa epävarmuudessa, mikäli hän saa
elämänsisältönsä muista kuin materiaalisista tekijöistä….” (Moisio ym. 2008)
Hyvinvoinnin määritelmiä on useita. Esimerkiksi Suomen Punaisessa Ristissä hyvinvointi
ymmärretään ihmisen henkisen, sosiaalisen ja aineellisen hyvinvoinnin
toteutumisena sekä väestön arjen turvallisuuden ja yhteisöllisyyden lisääntymisenä:
”Hyvinvointi koostuu terveydestä, koulutuksesta, riittävästä toimeentulosta,
terveellisestä ja turvallisesta asuinympäristöstä, sosiaalisista suhteista sekä lähellä
olevista avunlähteistä.” 5
Moisio, Karvonen ja Heikkilä (2008) toteavat bkt:n muodostuneen ”huonoksi”
hyvinvoinnin mittariksi, kun aineellinen elintaso on jo kohonnut merkittäväksi.
Toisaalta Euroopan työ- ja elinolojen tutkimussäätiön (Dublin Foundation)
(2008) onnellisuutta koskevat tutkimukset osoittavat tulotason yhä korreloivan
positiivisesti ainakin joidenkin hyvinvoinnin osatekijöiden kanssa 6 .
Moisio ym. (2008) viittaavat Beveridgen (1942) ja Giddensin (2006) käsityksiin
hyvinvointipolitiikan määrittelystä. Giddensin mukaan vaurastuneissa maissa on
siirrytty niukkuudesta yltäkylläisyyteen, jolloin sosiaalisten ja terveysongelmien
taustalla vaikuttavat syrjäytyminen ja elintasosairaudet. Puutteen, kurjuuden ja
tietämättömyyden poistamisen tavoite olisi vanhentunut ja niukkuuden jälkeisen
(post-scarity) ajan haasteita asettavat individualisoituminen, monikulttuurisuus,
maahanmuutto ja ikääntyminen. Jälkiteollisen sosiaalipolitiikan kohteeksi Giddens
nostaisi sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumisen.
Giddens on oikeassa korostaessaan paradigman vaihdosta elintason kohotessa.
Voidaan kuitenkin kysyä, missä määrin aineellisen puutteen ja kurjuuden tilalle
astunut henkinen kurjuus ja puute jotka ilmenevät kiireenä tai muuna kyvyttömyytenä
ohjata elämää? Voidaan kysyä onko tietämättömyyden luonne muuttunut
siten, että vieraantuminen ja syrjäytyminen ovat itse asiassa ympäristöä, itseä
ja elämän mahdollisuuksia koskevan tietämättömyyden ilmentymiä ja hallinnan
puutetta?
130
5
http://www.redcross.fi/aktiivit/osastotoimisto/strategiat/fi_FI/hyvinvointijaterveyslinjaus/_files/80701788300968895/default/
Hyvinvointi-%20ja%20terveyslinjaus.pdf
6
Second European Quality of Life Survey – First Findings
http://www.eurofound.europa.eu/pubdocs/2008/52/en/1/EF0852EN.pdf