Pdf-muodossa - Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
Pdf-muodossa - Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
Pdf-muodossa - Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
lyttävät osittain erilaisia kykyjä, ja korkean tason lääkäriksi voi kehittyä monenlaiselta<br />
pohjalta.<br />
Tutkimustulokset älykkyyden ja asiantuntijuuden suhteesta ovat ristiriitaisia. Toisaalta<br />
on tutkimustietoa, jonka mukaan älykkyysosamäärä ei juuri ole yhteydessä<br />
asiantuntijuuden kehittymiseen ainakaan silloin, kun ala ei ole kovin vaativa<br />
(Ceci & Liker, 1986). Useiden tutkimusten tiedot koonneessa meta-analyysissa<br />
tultiin siihen tulokseen, että korkea älykkyysosamäärä voi nopeuttaa asiantuntijuuden<br />
kehittymisen alkuvaihetta, mutta pitemmälle edenneillä asiantuntijoilla ei<br />
älykkyyseroilla enää ole merkitystä (Hulin, Henry & Noon, 1990). Toisaalta tutkimukset<br />
ovat osoittaneet, että monimutkaista ongelmanratkaisua vaativilla aloilla,<br />
kuten lääketieteessä, asiantuntijoiden keskimääräinen älykkyysosamäärä on huomattavasti<br />
korkeampi kuin keskivertoväestön (Mackintosh, 1998). Sternberg ja<br />
Ben-Zeev (2001) ovatkin todenneet, että jokaisesta tuskin tulisi Mozartia tai Einsteinia,<br />
vaikka käyttäisi kuinka paljon tahansa aikaa jonkin alan harjoitteluun.<br />
Luovuuden suhde asiantuntijuuteen on myös monimutkainen. Luovuus voidaan<br />
määritellä taidoksi tuottaa omaperäisiä ja toimivia ratkaisuja jollakin alalla (Mayer,<br />
1992). Luovuutta on monentasoista (Boden, 1990). Jollekin yksilölle saattaa uuden<br />
asian keksiminen olla henkilökohtaisesti luovaa, vaikka asialla ei laajempaa<br />
merkitystä olisikaan. Jotkut luovat tuotokset, kuten tietyt taideteokset tai tieteelliset<br />
keksinnöt, sitä vastoin ovat historiallisesti merkittäviä. Korkean tason luovuus<br />
edellyttää korkeaa asiantuntijuutta omalla alalla. Historiassa ei tunneta huipulle<br />
päässeitä tieteen- tai taiteentekijöitä, jotka eivät olisi olleet huippuasiantuntijoita<br />
omalla alallaan. Tämä ei kuitenkaan päde toiseen suuntaan. Kaikki asiantuntijat<br />
eivät ole yhtä luovia. Huippuasiantuntija voi hallita alansa loistavasti, mutta ei<br />
välttämättä ole erityisen uutta luova ja keksi kovin omaperäisiä ratkaisuja.<br />
Asiantuntijuus kognitiivisena taitona<br />
Yleensä asiantuntijoiden kognitiivinen suorituskyky omalla alallaan ylittää huimasti<br />
maallikoiden ja aloittelijoiden suorituskyvyn (Glaser & Chi, 1988). Ylivertainen<br />
suoriutuminen näkyy toimintanopeudessa, havainto- ja huomiokyvyssä,<br />
muistisuorituksissa ja metakognitiivisissa taidoissa. Luonnollisesti eri aloilla korostuvat<br />
erilaiset taidot. Havaintotoiminnot ovat keskeinen osa lennonjohtajien<br />
asiantuntijuutta, mutta eivät korostu jollain abstraktimmalla alalla, kuten filosofian<br />
tutkimuksessa.<br />
On itsestään selvää, että asiantuntijoilla on pitkäkestoisessa muistissaan eli säilömuistissa<br />
valtavasti enemmän oman alansa tietoa kuin maallikoilla tai aloittelijoilla.<br />
Esimerkiksi kääntäjän ja tulkin kielitaito tai konsertoivan pianistin kyky muistaa<br />
ulkoa parituntisia konserttiohjelmia saattaa tuntua aloittelijasta taikuudelta.<br />
Psykologian piirissä ei kuitenkaan vallitse yksimielisyyttä siitä, miten tämä tieto<br />
on muistissa organisoitunut. Huippushakinpelaajilla on osoitettu olevan säilömuistissaan<br />
suuri määrä peliasetelmia, jotka koostuvat muutaman nappulan yhdistelmistä<br />
(Chase & Simon, 1973). Tätä näkemystä on kritisoitu liian kankeaksi<br />
ja on ehdotettu, että muistiin tallennetut asetelmat koostuisivat useammasta, noin<br />
kymmenen nappulan yhdistelmistä, ja perustuisivat pikemminkin nappuloiden<br />
ARTIKKELI 9<br />
151
Change language