Nro: 7 Malmberget 19.7.1977 Rakas vanha sisar ja äiti Israelissa, Sophia, Jumalan armo ja rauha olkoon sinun henkesi kanssa nyt ja iankaikkisesta, amen. Kiitos kalliitten kirjeittesi edestä, joita olet meille kirjoittanut, vaikka tiedämme sinun olevan suuresti rasitettuna kirjoittaessasi. Tunnemme sen, että Kristuksen rakkaus on sinua vaatinut siihen toimeen, vaikka terveytesi ei antaisi niin paljon tilaa kirjoittamiseen. Sitäkin kiitollisemmalla sydämellä olemme niitä vastaanottaneet. Olemme olleet Svappavaarassa kokouksissa yli 40 henkeä Lapista, Suomesta ja Norjasta, ja ihanat ovat kokoukset olleet. Paljon oli nuorta väkeä Suomesta. Ei ole minulla sanoja kuvatakseni sitä taivaallista seuraa, jonka keskellä saimme nauttia Jumalan lasten vapautta ja ravita sielujamme taivaan mannalla. Yhtään erimielista ei tullut sinne, vaikka oli sinne kutsuttu Sten Johanssoniakin moneen kertaan. Kun Levi vanhin soitti hänelle, niin vastasi Johansson, ettei hän aivan varmaan tiedä luvata. Sitten kävivät jotkut Suomen nuoret hänen tykönään puhutellen häntä, vaan tuloksetta. Mäkelän Toivo, joka on minun ikäiseni, puhutteli häntä rohkeasti. Ensiksi hän kysyi Johanssonilta, miksi hän ei tullut Svappavaaran kokouksiin, johon Johansson vastasi, että Lapissa on tehty niin hirveitä asioita, ettei hän saata mennä Svappavaaraan, ennen kuin Levi y.m. korjaavat itsensä. Kun Toivo kysyi, mitkä ne hirveät asiat ovat, niin sanoi Johansson, ettei hän tahdo antaa niitä ulkomaille. Toivo vastasi, että kyllä siinä jo paljon on ulkomaille sanottu, kun jäädään pois kokouksista ja puhutaan hirveistä asioista. Vaan ei tullut selvää. Silloin Toivo kertoi, että kun Yrjö Mäkelä ja Ylenius y.m. palasivat Parakan kokouksista Suomeen, niin he levittivät jos jonkinlaista roskaa Lapista sanoen, ettei ne olleet mitkään salaisuudet, vaan julkisesti niistä Parakassa puhuttiin. Sitten Johansson alkoi puhumaan kirjastamme. Hän sanoi, että koko kirjahoito on kristillisyyden vanhinten oppia vastaan. Vaikka itse kirjoituksessa ei ole syytä, mutta eivät ole vanhimmat historioita kirjoittaneet. Silloin Toivo kysyi, että suruttomatkos ne ovat Apostolein tekoraamatun kirjoittaneet, sillä se on kristillisyyden historiaa. Siihen Johansson sanoi, että apostolein ajalla se tarvittiin, vaan nyt on toinen aika. Sitten Toivo sanoi, että pikku kirjassa on Parakan kirjoitus mukana, että onkos se väärin Siihen vastasi Johansson, että sehän on Havaksen historiaa vastaan kirjoitettu, eikä niin muodoin ole mikään historia. Muutakin "hirveää" oli Johansson ilmi koettanut tuoda hänelle, vaan ei hän kaikkia selityksiä muistanut. Veli Kalle kävi myös Johanssonin puheilla, mutta ei siitä mitään muutosta tullut. Kalle muistutteli hänelle siitä, kuinka Johansson oli toissa pääsiäisenä hajoittanut kristittyin mielet Kiirunassa kokousten aikana kotonaan, jossa Kalle oli mukana. Levi makasi silloin sairaalassa. Myös muistutti hän Johanssonia siitä liikkeestä, mitä vuosi sitten helluntaina tehtiin Jellivaarassa, kun Levi hyljättiin. Levihän makasi silloin sivuhuoneessa kokouspaikalla. Kun Johansson teki diktaattorin päätöksiä salissa, eikä kysynyt Leviltä mitään, niin huomasimme, kuinka Levi heitettiin yli laidan. Johansson sanoi, että miksei Levi tullut tutkintoon mukaan. Siihen vastasi Kalle, että kyllä sinä hyvin tiedät, kuinka heikkona Levi oli silloin. Kalle huomautti, että olisi pitänyt Stenin mennä Leviltä kysymään, eikä alkaa isännöimään suoraa päätä, ja lisäksi ei Jellivaarassa ollut silloin yksimielisyyttä kirjan nimikysymyksessä. Kyllä on selvästi julkinen ero tullut meillä heidän kanssansa. Tämä vastauksemme Amerikkaan, jonka ohessa lähetän, tulee varmasti olemaan kova pala niille siellä, jotka ovat myrkkyä nielleet. Se panee heille kastetun palan kurkkuun, jolloin perkele menee heihin, niin kuin Juudas Iskariotin sydämeen. Vaan toivomme on, että jokukaan sielu pelastuisi. Nyt ovat kokoukset siunatussa muistossa, ja suomalaiset ja norjalaiset ovat menneet kotimaihinsa. Loppuviikolla lähdemme mekin Suomeen. Ensi pyhänä alkavat kokoukset Honkilahdessa, missä Suomen kristityt tulevat kokoon, ja jonne mekin menemme, vieläpä vanhin Levikin on lähtemässä. Jumala suokoon, että Levi jaksaisi lähteä ja kestäisi reissun. Suomalaiset ovat kyllä täydellisesti niin kuin yksi sydän ja yksi sielu meidän kanssamme, lukuunottamatta 10/127 copyright Lauri Koistinen
Nro: 7 joitakin horjuvia sieluja. Vaan siellä on enin ja paras osa totuudessa Jumalan armon kautta. Minulla on neljän viikon kesäloma nyt, ja kuljen läpi Suomen Siionin vahvistellen heikkoja Jumalan armon kautta. Kerron sitten, mitä sinun syntymämaastasi kuuluu. Syy on olla iloinen Herrassa, joka meitä armonsa siipien alla johdattaa, niin että saamme sydämestä uskoa ja veisata "en pelkää, vaikka piirittäis mont sataa tuhat miestä," niin kuin virren tekijä kirjoittaa. Ole sisar rakas hyvässä turvassa. Ei ole Jumala kauempana sinusta kuin meistäkään. Hän asuu omiensa kanssa, ja niin on Hän sinunkin huoneessasi kaikkien vanhurskasten henkien kanssa. Synnit ja vihollisen peljätykset todistan sinulle anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Pian pääsemme täältä onnellisempaan maahan, missä matkan ikävät eivät mieleen tule. Terveisiä lapsillesi y.m. Lauri ja perhe Kokousväki pyysi laittamaan sinulle terveisiä. 11/127 copyright Lauri Koistinen
Change language