Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Nro: 35<br />
Salmon Creek lokakuun 19. pnä 1979<br />
Rakas sisar Herrassa ja äiti Israelissa, Sophia, Jumalan armon ja rauhan tervehdyksensä<br />
tulemme luoksesi jollakin sanalla lupauksemme mukaan.<br />
Ensiksi saamme kertoa sydämelliset terveiset vanhalta ystävältäsi Mrs. Adamsilta, jonka luona<br />
olemme käyneet kahdesti täällä ollessamme. Hänen rinnassaan on elävä henki ja niin häntä<br />
saimme vielä ilahduttaa sinun terveisilläsi ja armon ja rauhan tervehdyksellä. Anteeksianovaisena<br />
ja syntinsä tuntevaisena hän on ollut, ja niin jätimme tänään hänelle hyvästit aina kotikunnian<br />
rannalle asti, jossa toivomme jälleen saavamme kohdata toisemme koko maasta ostetun lauman<br />
kanssa.<br />
Olemme pitäneet kokouksia tässä Salmon Creekin metodistikirkossa ja sinne on tullut<br />
muutamia heränneitä ihmisiä kuulemaan, joista muutamalla näytti olevan särjetty sydän. He<br />
olivat apostolisluterilaisesta kirkosta Hockinsonista. He kutsuivat meitä kotiinsa ja niin saimme<br />
heiltä sellaisen vastaanoton, jota emme osanneet odottaakaan. Siinä joukossa on paljon<br />
heränneitä sieluja ja muutamat ovat sydämen särkymäpaikalle asti tulleet Jumalan Hengeltä<br />
johdatetuksi. Muun muassa heidän saarnaajansa nimeltä Carl Kulla, jonka kanssa myös<br />
pääsimme lähemmin puhumaan ja kanssakäymiseen erittäinkin ollessamme aterialla kutsuttuina<br />
Bob Mattilan taloon, missä oli pari kymmentä henkeä koolla heidän kirkostaan. Alhaisella<br />
hengellä he kyselivät meiltä kristillisyyden painavia asioita ja kaikessa he näyttivät sopivan<br />
yhteen, vaan muutamat moittivat seurakuntaoppiamme. Kun selvitimme heille Purnun sanoilla<br />
seurakuntaopista, niin he eivät voineet muuta kuin vaieta. Yksi nuorukainen kuullessaan siinä<br />
huoneessa Eeron muistelevan kristillisyyteen tulostaan, kun saarnaaja Kullan vaimo Martha<br />
tulkitsi englanniksi, pakahti itkuun ja huusi: ”Noin selvä tie se on taivaaseen." Ja siinä<br />
saarnasimme hänelle yhteisesti synnit anteeksi. Nuorukainen pelkäsi olevansa hukassa ja<br />
pilkanneensa Pyhää Henkeä, vaan Eero selitti hänelle, mitä Pyhän Hengen pilkka on, josta<br />
nuorukainen oli vapaa. Siinä Mattilan huoneessa oli ihmeellinen kokous. Minusta tuntui, että<br />
Jumalan voima tuli huoneeseen yht'äkkiä, ja särjetyt sydämet käsittivät luottamuksen meihin.<br />
Saarnaaja Kullan hyvästelimme sitten pyhä-iltana heidän rukoushuoneellaan, jossa hän särjetyllä<br />
ja niin kuin pakahtuneella sydämellä katsoi meidän päällemme kyynelsilmin. Sanoin hänelle, että<br />
sinä saarnasit särjetyllä sydämellä ja sellaiselle sydämelle kuuluu armon sana, ja kehotin häntä<br />
olemaan hyvässä turvassa ja rohkaisemaan sydämensä uskomaan. Hän sanoi vielä ahdistuksen<br />
läpi, että muistaisimme häntä rukouksissamme, jota emme saatakaan olla tekemättä, sillä koko<br />
viime yön sieluni teki työtä näissä raskaassa paikoissa, niin etten, saanut juuri nukutuksikaan.<br />
Jumala joka heissä on hyvän työn alkanut, on sen myös täyttävä.<br />
Jää Jumalan armon ja rauhan haltuun. Kirjoitan kotoa lisää. Älä ilmoita näitä asioita<br />
kenellekään. Synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Kirjoitti vähät poikaset suuressa<br />
sodassa.<br />
Lauri Koistinen ja Eero Mäkelä<br />
47/127<br />
copyright Lauri Koistinen
Change language