Tästä!

Nro: 57
Palohuornasessa 7.3.1982
Rakas sisar Herrassa ja äiti Israelissa, Sophia lastesi kanssa. Jumalan armolla ja rauhalla
tervehtelen teitä.
Kiitos kalliista kirjeestäsi, jonka olemme saaneet taas virkistykseksi. Vanhat Lapin kristityt
ovat myös saaneet kuulla sen, ja lähettävät terveisiä. Ei täällä ole mitään erityistä tapahtunut
viime aikoina. Vanha sisaremme Maria Johansson Kuusihuornasesta on haudattu Jellivaaran
hautausmaalle joku aika sitten. Hyvin hänen lapsensa meitä vastaan ottivat, kyynelillä ja ympäri
kaulan. Eero puhui kotipihalla arkun ääressä muistosanoja ja muistutuksia, minä vuorostani
hautausmaalla. Veisasimme lopuksi virren: ”Minä vaivainen mato ja matkamies, monta
vaarallist´ vaellan retkee - - - Ei kotoo ja kaupunkii pysyvää, mull´ ilmass´ tässä liene…”
Siellä Jellivaaran hautausmaalla lepää monta vanhurskasta sielua, kuten esimerkiksi Viktor
Björkman vanhin, jonka muisto pysyy ikuisesti. Lohduttelimme itseämme ja matkaystäviä sillä
sanalla, että kohta haudat aukenevat ja Jeesus tulee noutamaan omansa pois parempaan
maahan ja taivaaseen.
Norjassa kävin perheeni kanssa menneen pyhän yli. Pysähdyimme Porsangerin alueelle
lähelle Lakselvia, missä asuimme Atle ja Randi Akselsenin luona. He ovat sinne siirtyneet
Kjöllefjordista joku vuosi sitten, ja rakentaneet uuden talon sinne. Heillä on muutamat lapset
siinä samassa kylässä, jotka ovat jo aikuiset – vaan uskottomat ja suruttomat. Kävin
katsomassa muutamia saarnamiehiä siellä, jotka ovat nyt eronneet toisistaan. Peder Eriksen on
Gunnar Jönssonin puolueessa, vaikka ei olekaan aivan yksimielinen hänen kanssaan. Toinen
saarnamies Hans Hansen, joka siellä on, pitää omia kokouksiaan muutaman kymmenen kanssa.
Hänet Gunnar heitti yli laidan pari kolme vuotta sitten. Kävimme Hans Hansenia kuulemassa,
samoin hänen kumppaniaan Hilmar Iverseniä. Meistä näytti siltä, että he saarnaavat aidatonta
ja laidatonta evankeliumia. Koreuteen ovat hukkuneet korviaan myöten, eikä synnillä ollut
yhtään nimeä. Emme tiedä enempää heistä, vaan sen verran olemme saaneet käsittää, etteivät
he tahdo meitä sinne opettamaan. Olemme kaiketi liian lakihenkiset heidän mielestään. Hyvin
he kyllä palvelevat ja ihmisiksi käyttäytyvät, niin ettei ole moitetta siitä. Onhan niitäkin nähty,
joilla on suorastaan päälle näkyväinen hengellinen viha kristityitä kohtaan, vaan nykyään
näyttää suuri joukkokin tasaantuvan. Laestadius sanoo, että sydämen viha voi muuttua
rakkaudeksi, mutta sappiviha ei muutu koskaan. Niin ettei vihakaan aina ole kaikkein pahin
aine. Pahempi taitaa olla vilpillinen rakkaus ja ulkokultaisuus, joka Juudaksella oli.
Nyt olemme lähdössä Bodeniin pikku rukouksiin Edvin Abrahamssonin luokse. Eero meni
sinne jo eilen perheensä kanssa. Eihän siellä Bodenissa ole muita tunnetuita, kuin nämä kaksi,
vaan on siellä rukouksissa käynyt joku eriseuran metsälammas, jotka ovat anteeksikin anoneet,
vaan jääneet taka-alalle. Ei ole mitään sen koommin kuulunut. Samankaltaisia olemme
tavanneet Pajalassakin joku vuosi takaperin, kun siellä kävimme rukoukset pitämässä kirkon
huoneessa, kun Janne Kuoppalakin vielä oli elämässä.
Katse on nyt käännetty Suomeen käsin, jonne tulee suuri matka tehtäväksi huhtikuun
aikana. Silloin saamme olla lämpimämmässä ilmassa, sillä ei missään maailmassa ole tällä
hetkellä niin viljavaa kristillisyyttä, kuin Suomessa, missä saamme olla koolla suuremmin
lukumäärin ja hartaammin mielin. Siellä on paljon nuorta väkeä, ja joitakin vanhempiakin.
Siellä on näkösällä hedelmä siitä opista, mitä Levi-vanhin opetti. Ei hellä evankeliumi kanna
sellaista hedelmää.
Huutavan Ääniä on muutama kymmenen. Ne on kalliita (200 mk) kappale. Käsityö ja
valokopio on kallista. Aineetkin maksaa. Sinun kirja on jo maksettu.
Kyllähän minulla on usein mielessä, että tarvitsisi voittaa joku ystävä väärästä mammonasta
kristillisyydelle, niin että saisi painaa kirjapainossa puhtaita Jumalan Sanan kirjoja. Raamatun,
Lutherin ja Laestadiuksen sekä vanhinten kirjoituksia. Olisihan meillä käsillä yksi iso
saarnakokoelma näissä valtionarkiston ja yliopistonkirjaston kokoelmissa. Olisihan sitten
70/127
copyright Lauri Koistinen