Tästä!

Nro: 52
Palohuornasessa 12.8.1981
Rakas sisar Herrassa ja äiti Israelissa, Sophia lastesi kanssa. Jumalan armo ja rauha olkoon
kanssanne nyt ja iankaikkisesti, amen.
Kiitos kalliista kirjeestäsi, joka ilahdutti sydämemme, kun saimme tietää, että olet vielä
terveenä ja kykenemässä vielä kirjoittamaan kuten ennenkin. Jumalan ihme se on, että sinun
iällä vielä huolta ja murhetta kannetaan kristillisyyden menestyksestä. Kyllähän ajatuksiin tulee
meillekin, että olisi suurenmoista vielä pitää kokouksia elävän ja puhtaan Jumalan sanan
ympärillä kanssanne tämän maan päällä. Jumalan on asia, jos siihen vielä tilaisuutta tulee.
Tarkoitukseni oli kirjoittaa yhteinen kirje Vittangin kokouksista nyt menneenä pyhän seutuna,
mutta aika kävi niin lyhyeksi pyhäpäivänä, ettei ollut siihen tilaisuutta. Olihan meitä siellä koolla
nuoria ja vanhoja Lapista ja Suomesta. Tulipa kylän uskottomiakin parhaina kertoina toista
kymmentäkin kuulemaan, vaan ei ole maailman joukosta yksikään noussut ylös. Kyyneleitä vain
oli. Meitä puhuvaisia veljiä oli siellä Eero, Severi, Kalervo ja Toivo minun lisäkseni, ja jokainen
saarnasi yhden kerran. Viidet kokoukset siellä oli kaikkiaan. Alva Thyni sisar Vittangista on
ainoa kristitty siinä paikassa, ja hän oli yksin kaikki siellä järjestänyt. Kirkon oli saanut papilta,
ruokahuoneen myös kirkon tiloista. Siinä vain on yksi oikea Israelin vaimo, joka kaunistaa
kristillisyytemme töillänsä ja vaelluksellansa. Hän on kai siinä 60 ikäinen.
Kokoukset ovat nyt loppuneet ja jokainen on mennyt kotipaikkaansa. Suomesta oli kolme
kaaraa. Kalle veli meni vasta tänä aamuna, ja on nyt perillä Heinävedellä. Kesä alkaa
kallistumaan kohti syksyä ja taas on vuosi kulunut. Siitäkin ajasta, kun olimme sinun tykönäsi,
on mennyt jo kauan aikaa, taitaa olla kaksi vuotta.
Meillä on tarkoitus kopioida Laestadiuksen kirja Huutavan Ääni Korvessa kristittyin
tarpeeksi, kun vain ensin saan Hellmanin toimittaman kirjan tarkastettua alkuperäisen lehden
rinnalla, jonka sain Uppsalan yliopiston kirjastosta mikrofilmillä. Sitten olemme myös
puuhaamassa postillaa Laestadiuksen alkuperäisistä saarnoista. Niitä olen saanut Helsingistä
valtion arkistosta mikrofilmillä. Niissä on paljon aikaa vievää työtä. Hitaasti se työ menee, kun
on maallisia töitä ja vielä kristillisyyden matkoja niin useasti.
Maailma tällä kolkallakin alkaa käymään rauhattomaksi, eikä kukaan tiedä, kuinka kauan
rauha kestää näissäkään Pohjoismaissa. Itämerellä on nyt sotalaivoja enemmin kuin
maailmansodan aikana. Kansat ovat nousemassa villiin, ja niin näyttää pian käyvän toteen se
sana, että maan järistykset tulevat kaikkiin paikkoihin, kuten Jeesus sanoo lopun ajalla käyvän.
Maan järistykset hengellisessä tarkoituksessa ovat vallankumouksia ja verenvuodatuksia.
Sellaisia kuin nyt on Iranissa ja Puolassa. Saa nähdä säästyykö Amerikkakaan niistä hengistä. Ei
taida sielläkään olla niin paljon kristillisyyden valkeutta kansoissa.
Ei nyt muuta tällä kertaa. Synnit todistamme anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Ole
hyvässä turvassa, uskollinen sisaremme. Rukoile puolestamme. Terveisiä Eerolta, Kalervolta ja
kaikilta kristityiltä täällä Lapissa.
Jää Jumalan rauhan haltuun. Vähä veljesi Herrassa
Lauri Koistinen perheeni kanssa
64/127
copyright Lauri Koistinen