Tästä!

Nro: 25
Malmberget 14.2.1979
Rakas sisar Herrassa ja äiti Israelissa, Sophia Hill. Jumalan armon ja rauhan tervehdyksellä
lähestyn sinua.
Kiitos kalliista kirjeestäsi, jota jo odottelin. Luin sen Vittangissa viime pyhänä rukousväelle,
joita oli Alva Thyni miehensä Unon kanssa, Abrahamssonit Kirunasta, Eero Mäkelä perheineen,
Jellivaaran vanhukset Mikko, Viktori ja Loviisa, nuori sisar Gun-Mari, Parakasta Aili ja Juhani
Pekkari sekä Lea Holmelid. Sitten oli vielä Alvan uskottomia naapureita neljä aikuista ja joitakin
lapsia. Saarnasin siellä Ilmestyskirjan toisen luvun rinnalla, kun pyydettiin palvelemaan. Eero luki
rukoukset ja saarnan. Kallista kanssakäymistä siellä pidimme. Eeron sisar Tuula oli myös siellä,
ja nyt hän on meillä jonkun aikaa. Hänellä on tarkoitus alkaa Levin ja Julian hoitajaksi, kun he
pääsevät sairaalasta kotiin.
Toiveita heidän paranemisestaan on olemassa. Leevi on leikattu eilen ja se meni hyvin. On
ilmeistä, että Leevi on jalkeilla parin viikon sisällä ja pääsee kotiin. Heti sen jälkeen tulee
kysymykseen Julian kotiin siirtyminen. Hän on rullatuolissa lopun aikansa, sillä hänellä on toinen
jalka ollut poikkinaisena jo vuosia, ja kun se ei parane ja toinenkin jalka heikkeni, niin on selvää,
ettei hän jaksa kävellä, paitsi tuen avulla jonkun askeleen.
Mitään erityistä ei nyt kuulu tänne päin. Hiljaista on niin kuin tyyni ennen myrskyä.
Tjautjas-Fransi on kuollut pari päivää sitten, ja niin ollen on Steni nyt jokseenkin yksin. Saa
nähdä kuinka he sitten kulkevat eli tekeekö hän saarnaajan jostakin pölkystä, joita hänellä on pari
vielä matkassaan. Soutsas-Fransi vain oli niitä miehiä, jotka odottivat Leeviä kuolevaksi, vaan
odottavan aika tuli pitkäksi. Minä olen jo ennen sanonut, että Stenin joukko on kuolemaan
tuomittu syystä, että he itse tekevät sellaista työtä, joka ei voi jatkua heidän jälkeensä. Se työ,
jota olen Herrassa tehnyt, ei heille kelvannut, vaan minä olen varma siitä, että työlläni on
tulevaisuus edessään, sillä en ole omalla asiallani, vaan Hänen, joka on meitä valinnut
opetuslapsiksensa ja Henkensä kautta johdattanut kristillisyyden työssä. Vanha Leevi on
kasvattajamme ja opettajamme, joka oli itse Kuoksun ja Parakan hoivissa ollut hengellisessä
lapsuudessaan ja niin tuonut vanhinten Hengen läpi hajaannuksien meidän ajoille asti uskossa,
opissa ja elämässä.
Lähdemme Suomeen lähetysreissulle Eeron kanssa huhtikuussa. Aloitamme Uudesta
Kaarlepyystä, sitten vaellamme Teuvan kautta Tampereen ja Turun ympäristöön, siitä sitten
Hämeenlinnaan, Lahteen, Savitaipaleelle ja Itä-Suomen kolkalle. Päätämme kuun lopulla Enossa.
Kaiken kaikkiaan on ohjelmassa 15 paikkaa.
Boremannin joukossa on aika rauhatonta yli koko Euroopan ja luulen Amerikassakin olevan
jonkinlaista liikehdintää pinnan alla. Lähetän sinulle kopioita toisessa kirjeessä, kun se tulee siten
halvemmaksi. Panen siis painotuotteina "Rauhan Siteen" 1 numeron ja sitten Aulis Paloniityn
kirjeen Gunnar Jönssonille. Saat antaa niitä Amerikan Boremannilaisille. Lähetä Lake
Nordeniin, Brush Prairielle y.m. mihin havaitset. Vaan älä anna Niskan väelle vielä. Saavat olla
nyt rauhassa jonkin aikaa. Lähetin heille joulun alla kirjani.
Muista rukouksissasi meitä täällä. Jumala sinua vielä vahvistakoon ja terveyttä sinulle
antakoon. Usko synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä viattomassa. Terveisiä käskivät
sanoa kaikki Vittangin rukousväki, erikoisesti Edvin Abrahamsson. Jää Jumalan rauhaan.
Lauri perheeni kanssa.
35/127
copyright Lauri Koistinen