You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Nro: 88<br />
Palohuornasessa 29.7.1984<br />
Rakas sisar Herrassa ja äiti Israelissa, Sophia lastesi kanssa. Jumalan armo ja rauha<br />
lisääntyköön teille.<br />
Kiitos kalliista kirjeistä, joita olen viime aikoina saanut tuon tuostakin, vaikka en ole<br />
jokaiseen vastannutkaan erikseen. Kallis on kuulla, että olette vielä terveenä ja kykenette<br />
kirjoittamaan kuulumisia sieltä kaukaiselta Amerikan maalta.<br />
Elämä menee menoaan tälläkin puolella Atlantin valtamerta. Rukouksia pidämme aina silloin<br />
tällöin eri paikoissa, ja kokouksiakin joskus. Tänä kesänä olemme pitäneet kokoukset Tjautjasjärvellä,<br />
ja elokuun 10 päivän paikkeilla alamme suuret kokoukset Vittangin kylässä. Siellä on<br />
sisaremme Alva Thyni kattanut pöytänsä ja valmistanut majan Jumalan Pojalle. Sinne onkin<br />
yleensä tullut paljon vieraita Suomesta. Viikko sitten kävimme Kvikkjokissa Jokkmokin<br />
seurakunnassa pitämässä puhärukoukset, vaan ei siellä ollut ulkopuolista väkeä enempää kuin<br />
kaksi tanskalaista turistia, jotka istuivat koko ajan kuulemassa, vaan pakenivat ulos, kun kristityt<br />
alkoivat anteeksi anomaan toinen toisiltaan.<br />
Meillä on nyt juhla-aika, kun nuori veljemme Juha-Lassi Tast asuu meillä kuukauden päivät.<br />
Hän istuu tässä työhuoneessani ja tarkastelee Laestadiuksen saarnojen ruotsinnoksia, joita<br />
veljemme Roger Kalenius on valmistanut. Juha-Lassi ori ruotsinkielessä aika pätevä ja hän on<br />
käynyt maallistakin koulua, jota tällaisessa työssä tarvitaan. Iltaisin istumme usein lukemassa<br />
Laestadiuksen saarnoja, ja niin saamme pitää hengellistä juhlaa lastemme kanssa, välistä Jumalan<br />
voimaakin tuntien. Kyllä tällä tiellä ja matkalla usein syntiseksi joutuu, ja välistä tulee suuri<br />
pelkokin siitä, että kuinkahan minun autuuteni asia nyt onkaan, kun en tahdo millään pysyä<br />
valvomassa.<br />
Vanha Takkinen kirjoittaa, että elämän tie on kaita: Toiselta puolen raappaa lain henki kiinni<br />
omaantuntoon, ja toiselta puolen ylitsekäyminen armon suojassa. Niinpä onkin Takkinen<br />
kokenut Lutheruksen tavoin, että se vanhurskauttamisen paikka on varsin liukas, ei siinä tahdo<br />
millään pysyä. Siinä onkin työtä, että jokapäiväisen katumuksen ja parannuksen tietä vaeltaa, ja<br />
katsoa uskon alkajan ja päättäjän Jeesuksen päälle, joka on katuvaisen syntisen velkakirjan<br />
maksanut omalla kalliilla verellään ristin päällä. Kyllä syntinsä tuntevaisille on rakas sellainen<br />
Vapahtaja, joka heitä auttaa, eikä hylkää morsiantansa kaikkinaisten vikain tähden.<br />
Tänään ei ole missään kuulutettu rukouksia, ja olemme aikeissa tehdä matkan Killingeen<br />
Kaitum-joen pohjoisrannalle, missä leskivaimo Lovisa Pålsson asuu kesäaikaan. Foonasin sinne<br />
juuri äsken, ja ilmoitin tulostamme. Ajamme Niilivaaran kirkon kautta, missä pydähdymme<br />
kirkonmenojen ajaksi. Siellä on nyt viransijaisena Ylitornion pappi Lauri Mustakallio, joka kävi<br />
meillä saunassa viime perjantaina. Hän on rauhanyhdistyksestä erotettu pappi, mutta ei hänellä<br />
näytä olevan paljon kummempaa oppia kuin kirkon papeilla yleensäkään. Hän oli sitä mieltä, että<br />
kristityitä on eri joukoissa, niin kuin länsiläisten ja itäläisten keskuudessa. Ei meillä ole suoloja<br />
niin isojen kalojen suolaamiseksi.<br />
En ole kuullut Amerikasta mitään keneltäkään muulta kuin sinulta. Ei ole Carl Kullakaan<br />
vastannut kirjeeseeni, kun lähetin hänelle kopion Lumijärven kirjeestä kysymysten kanssa, josko<br />
monta seurakuntaa löytyy, joissa autuaaksi tullaan.<br />
Jää Jumalan armon ja rauhan haltuun. Kaikki synnit saarnaan ja todistan anteeksi Jeesuksen<br />
nimessä ja kalliissa sovintoveressä. Rukoile puolestamme. Paljon terveisiä Juha-Lassilta ja<br />
Eerolta ynnä minulta perheeni kanssa.<br />
Lauri Koistinen<br />
115/127<br />
copyright Lauri Koistinen
Change language