You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Nro: 59<br />
Karinainen 17. 4. 1982<br />
Rakas sisar Herrassa ja äiti Israelissa, Sophia Hill, lastesi kanssa. Jumalan armo ja rauha olkoon<br />
teidän kanssanne.<br />
Kiitämme kalliista kirjeestäsi, jota olemme lukeneet kristittyin kanssapuheissa täällä Suomessa.<br />
Sanoit olevasi meidän mukanamme hengessä, kuten oletkin sydämiimme kirjoitettu uskollisena ja<br />
koeteltuna kristittynä. Tiedämme, että sinä kiittäisit Jumalaa suurella äänellä jo kokoushuoneen<br />
ovelle tultuasi nähdessäsi oikeat Israelin lapset kokoontuneina. Me tunnemme hyvin sinun ahtaan<br />
asuinsijasi siellä kaukaisella pakanain maalla, missä ei yksikään oikea Israelin lapsi käy sinua<br />
lohduttamassa. Vaan Israelin Jumala elää, eikä Pyhä Henki, joka on oikea lohduttaja, ole rajoitettu<br />
vain yhteisiin kristittyin kokouksiin. Lohduttaja on lohduttanut apostoli Johannesta yksinäisyydessä<br />
Patmoksessa, ja niin Hän lohduttaa sinuakin siellä kaukaisessa Amerikan Patmoksessa, missä olet<br />
hyljättynä Ihmisen Pojan tunnustamisen tähden. Ole sen tähden vahvassa turvassa esikoisten<br />
seurakunnan helmassa, johon olet päässyt jo nuoruutesi aikana. Olethan autuas ja onnellinen<br />
kaikkien amerikkalaisten suhteen, koska olet Jumalan voiman kautta vieläkin Siionin vuorella ja<br />
elävän Jumalan kaupungissa priiskoitusveren tykönä. Ethän sinäkään kaipaa uutta eli parempaa<br />
kristillisyyttä. Eihän seurain suuruus ole asiain totuus. Vaikka 10.000 laulaisi yhteen ääneen, mitä<br />
se merkitsisi Jumalan edessä Parempi on mennä yksin taivaaseen kuin kolmen miljardin kanssa<br />
helvettiin. Parempi seurata yksi Jeesusta kuin koko maailman kanssa perkelettä. Eikös näin ole<br />
Suomenmaalla olemme matkaa tehneet ja Jumalan voima on ollut kanssamme. Muutama on<br />
tehnyt parannuksen matkan aikana ja tarttunut Pyhän Hengen verkkoon. Näin tapahtui<br />
Lappeenrannassa ja Joensuussa. Toivomme, että Jumala antaa soveliaan ilman, niin että kylvetty<br />
Siemen hedelmän kantaa. Kristityt ovat saaneet myös uudistaa ensimmäisiä liittoja Yljän Jeesuksen<br />
kanssa, herätä parempaan ahkeruuteen ja uneliaisuuden synnistä parannusta tehdyksi. Ilman<br />
alinomaista ahkeroimista eteenpäin emme kauan totuudessa pysyisi, vaan maailman rakkaus ja<br />
hengellinen uni tekisi kaikesta lopun.<br />
Matka on mennyt yli puolivälin ja Jumala on varjellut kaikesta pahasta. Ei ole monta siitä<br />
suuresta joukosta tullut, koska heitä on ankarasti kielletty tulemasta, kuten Vanajan kirkkoherrakin<br />
tiesi meille kertoa Vanajassa kokouksia pitäessämme. On kuitenkin Mikkelissä käynyt muuan siitä<br />
joukosta, joka on syvästi herännyt ja autuutta kaipaavainen sielu, jonka Kalle veli hyvin tuntee.<br />
Siellä Vanajan kokouksissa oli myös sisaremme Margit Ojala Uudesta Kaarlepyystä. Hän oli<br />
matkustanut sinne jo hyvissä ajoin ennen kokouksia ja asui jonkun vanhan ystävänsä luona. Margit<br />
ei vain saanut ketään mukaansa kokouspaikalle. Hän tarjosi meille ruuan eräässä ruokalassa<br />
Hämeenlinnassa.<br />
Kävimme myös tässä paikkakunnassa Yrjö Mäkelän luona. Hän ei tervehdi ketään Jumalan<br />
terveellä, vaan alkaa pilkkaamaan niitä, jotka niillä sanoilla tervehtivät. Tämä on pohjoisesta tullutta<br />
Lemminjoen valkeutta. Kun Eero veli huomautti Yrjölle, että kristillisyyden vanhimmat ovat<br />
tervehdelleet niillä sanoilla, niin vastasi Yrjö, että vanhimpia on ollut monenlaisia. Kun Eero<br />
mainitsi Apelqvistin, niin Yrjö sanoi, että vielä on kolme huoravanhinta Appelin kuoleman<br />
jälkeenkin, joista yksi oli August Isaksson. Vaan tämä on helvetistä ylösnostettu valhe. Olihan<br />
Laestadiuksesta ja Purnusta samanlaisia valheita matkaan pantu, joita ei kaikki pirutkaan usko, vaan<br />
jotkut sen mieliset.<br />
Kristillisyys Suomessa on kasvanut ja lisääntynyt Jumalan armossa. Hedelmälliset oksat ovat<br />
täällä viinapuussa, ja toivomme Jumalan antavan kastetta taivaasta omalle peltopalaselleen täällä<br />
kylmässä Pohjolassa. Muutamat ovat kyllä häpeäpilkutkin kristillisyydessä, vaan ei kristillisyys sen<br />
tähden ole väärä. Itse kunkin asiaksi jää kohtansa korjata ja vikansa parantaa. Jumalan Sanaa<br />
saarnataan ihmisten muotoon katsomatta. Vieläpä nimeltä puhutellaan ja muistutetaan<br />
huolimattomia parannusta tekemään, jos mieli Jumalan perilliseksi tulla. Pian on perinnön jako<br />
tuleva, sillä loppu on lähellä.<br />
Lahdessa ollessamme kuulimme (ohikulkumatkalla, yövyttyämme Hilma Laaksosen luona) kun<br />
muuan boremannilainen sattui tulemaan tiellä vastaan, että Gunnar Jönssonin hautajaisia<br />
73/127<br />
copyright Lauri Koistinen
Change language