B 33 Tulevaisuuteen 63937.indd - NELI
B 33 Tulevaisuuteen 63937.indd - NELI
B 33 Tulevaisuuteen 63937.indd - NELI
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
3 Ammattikorkeakoulun organisaatio ja johtaminen<br />
tulevaisuuteen suuntaavan tutkivan ja kehittävän<br />
opetuksen ja oppimisen mahdollistajana<br />
3.1 Organisaation ja johtamisen nykytilan kuvaus<br />
Organisaation tila ja johtaminen kulminoituvat tulevaisuuteen suuntaavassa tutkivassa ja kehittävässä<br />
oppimisessa ja opettamisessa verkostoyhteistyöhön, työelämän kehittämiseen, aluevaikuttamiseen<br />
ja ammattikorkeakouluasiantuntijuuden ennakoivaan tavoitteen asetteluun.<br />
Tutkiva ja kehittävä oppiminen työelämäkontekstissa on haaste ammattikorkeakoulun hallinnolle.<br />
Se edellyttää prosessissa johdon käsitysten kriittistä tarkastelua koskien oppimisen,<br />
opettamisen ja tutkimisen ontologisia ja epistemologisia käsityksiä. Kysymys kuuluu, miten<br />
ammattikorkeakoulun organisaatio ja hallinto sitoutuvat tutkivaan ja kehittävään oppimiseen<br />
ja opetussuunnitelman muutoksiin Muutos on väistämätöntä, koska nopean yhteiskunnallisen<br />
muutoksen oloissa tulee löytää uudenlaisia keinoja koulutuksen ja työelämän lähentämiseen.<br />
Tieto ja tietotyö lisääntyvät tuntuvasti organisaatioissa. Tiedon tuottaminen on muuttumassa<br />
yksilöllisestä yhteisölliseksi toiminnaksi, mikä johtaa ammattikorkeakoulut harjoittamaan työelämää<br />
palvelevaa ja soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Toiminnan tulisi palvella alueellisia<br />
innovaatioita, pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja palvelujen kehittämistä. Tämä tunnustetaan ja<br />
tunnistetaan helposti “juhlapuheissa”, mutta arjen toiminnassa saattaa olosuhteet estää muunlaisen<br />
toiminnan. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että organisaation ja johtajuuden tasolla hallinnolliset<br />
päätökset tukevat yksilöllisen oppimisen polkuja. Korhosen tutkimuksessa (2000)<br />
kävi ilmi, että työelämäyhteyksissä oli parantamisen varaa, koska yhteyksiä ei ole organisoitu<br />
järjestelmällisesti ja resursointi on puutteellista. Hallinnollisten päätösten tulisi kuitenkin auttaa<br />
opiskelijoiden kehittymistä kohti tietoyhteiskunnassa tarvittavaa asiantuntijuutta. Nyt vielä<br />
tutkimus- ja kehitystyö ja opetus nähdään irrallisina projekteina, vaikka sen tulisi olla keskeinen<br />
osa ammattikorkeakoulupedagogiikkaa. (Suomala 2003; SL 2003.) Tätä samaa ajatusta<br />
tukee Arenen puheenjohtajan kysymys ammattikorkeakoulujen lähestymistavoista. Yksilöllistä<br />
oppimista suosivaa hallinnointia on se, jos ammattikorkeakoulu näkee itsensä ensisijassa<br />
kouluttajana ja hankkeiden toimeenpanijana. Hän kutsuu tätä lähestymistapaa “konsulttitoimistorooliksi”.<br />
(Rauhala 2007.) Kysymyksessä on palvelujen tarjoajan rooli, jossa eri osapuolet<br />
toimivat erillisinä ilman läheistä yhteistyötä. Tämä tilanne ei mahdollista uutta yhdessä<br />
muodostettua tietoa ja toimintaa.<br />
Ongelmaksi on noussut myös se, mitä työelämällä tarkoitetaan. Nyt olemassa olevassa hanketyössä<br />
tärkeänä on pidetty sitä, että työelämä on hankkeen kustannuksista vastaava organisaatio<br />
opinnäytetöitä lukuun ottamatta. Opinnäytetyöprosessista ja ohjauksesta vastaa ammattikorkeakoulu.<br />
Ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyö perustuvat nyt pitkälti erilaisiin<br />
ulkopuolisesti rahoitettuihin hankkeisiin. (Impiö ym. 2003). Korhosen (2000) tutkimus osoitti,<br />
että ammattikorkeakoulun opettajien mielestä heille asetetaan suuret vaatimukset, mutta ei<br />
10
Change language