B 33 Tulevaisuuteen 63937.indd - NELI

3.4 Organisaation ja johtamisen toimijat ja verkosto
Alueen hallinnollinen kehittäminen ei voi rajoittua paikalliseksi toiminnaksi. Ennakointi ja uusien
ideoiden kehittäminen vaatii laajoja vuorovaikutusverkostoja niin valtakunnallisesti kuin
kansainvälisesti. Myös eri koulutus- ja toimialojen rajat ylittävä asiantuntijuuden jakaminen
voi olla hyvä innovaatioiden synnyttäjä. Yhteistyösuhteen tavoitteena voi olla se, että kaikki
osallistuvat tasavertaisesti kehittämiseen. Tämä osallistuminen voi merkitä sitä, että jokainen
osallistuu omalta osaltaan tarvittavan tiedon keräämiseen, tuottamiseen ja siirtämiseen.
Oppimiskumppanuus velvoittaa koulutusjärjestelmän ja johdon haistelemaan työn sisällöissä
ja kvalifikaatiovaatimuksissa tapahtuneita laadullisia muutoksia ja ottamaan ne huomioon
omassa toiminnassaan. Se merkitsee tietoisuutta siitä, että inhimillisen pääoman merkitys kasvaa,
kätten työn lisäksi on mielen työ ja ydinosaaminen on ihmisessä itsessään. Lisäksi tehtävien
suorituskeskeisyydestä siirrytään jatkuvasti muuttuvan työprosessin yhä syvempään hallintaan.
(Ruohotie 2000; Launis & Engeström 1999.) Haasteena on, miten opetus ja opiskelija
välittävät tiedon työpaikoille siten, että tieto yhdistyy työtoimintaan ja työpaikan käytäntöihin.
Kun vallitsevat käytänteet rohjetaan kyseenalaistaa, voi syntyä uudenlaisia, kehittyneempiä
yhteistyökäytänteitä ja ammatillista tietoa, jolloin opiskelijalla olisi työelämässä hyvät mahdollisuudet
käyttää koulussa oppimaansa luovasti uudessa tilanteessa. (vrt. Tynjälä & Collin
2000.)
Kun tutkimus- ja kehitystyötä ja opetusta integroidaan toisiinsa, on hallinnon aistittava opettajuuden
muutokseen liittyvä professionaalinen toiminta. Läheinen oppimissuhde työelämään
edellyttää erilaista työskentelyotetta opiskelijoiden jalkauttamisessa ja yhteistoiminnallisessa
suunnittelussa.
3.5 Organisaation ja johtajuuden kehittäminen
Strategiat määrittelevät konkreettisesti, millaisena hallinto, opetus ja oppiminen näyttäytyvät
ammattikorkeakoulussa. Johdon tehtävänä on jalkauttaa strateginen ajattelu opetustoimeen
siten, että tutkimus- ja kehitystyön ja opetuksen integraatio onnistuvat. Hallinnon ja johdon
tehtävänä on strategioissa ennakoida tulevaisuuden haasteita ja huolehtia tutkivan ja kehittävän
oppimisen muutosprosessin vaatimasta oppimisympäristöstä siten, että opetus ja oppiminen
toteutuvat tutkivana ja kehittävänä oppimisena. (vrt. Toikka 2002.) Koko henkilöstö
sitoutuu strategioihin sitä paremmin, mitä demokraattisemmin ja yhteistoiminnallisemmin
strategiat on laadittu. Edellä esitettyyn viitaten johtajan tehtävänä on käynnistää muutos siten,
että kouluyhteisö alkaa itse kriittisesti tutkiskella ammattikorkeakoulun perustehtävän sekä
tulkintojen taustalla olevia ajattelu- ja toimintamalleja. (vrt. Nummenmaa & Virtanen 2002,
Mezirow 1996.)
Tutkimus- ja kehitystoiminnan ja opetuksen suhteen lähentämisessä on johtajuuden kannalta
tärkeätä yhteinen käsitys tiedosta, oppimisesta ja osaamisesta sekä opetussuunnitelman
olemuksesta. Tärkeätä on tiedostaa, että henkilöstön määrä tulee suhteuttaa uudenlaiseen
toimintamalliin. Opetuksen toteuttaminen hanketyökonseptin mukaisesti ei onnistu, mikäli
käytössä on vain opetussuunnitelman mukaiset opintopisteet resurssina. Opiskelijoiden oppimisprosessissa
tarvitaan erilaisen rahoitukseen ja kumppanuuksiin liittyvien rutiinitehtävien
16