B 33 Tulevaisuuteen 63937.indd - NELI

Hanke- ja projektityön käynnistämisessä ja toteutuksessa tulee mukana oleville opettajille
opetustyön lisäksi muita tehtäviä kuten raportointia, tiedottamista, artikkelien ja julkaisujen
kirjoittamista sekä erilaisten kokouksien ja palaverien suunnittelua, Lisäksi opettajan tulee reflektoida
opetussuunnitelmien sisältöjä vastaamaan työelämän kehittämistavoitteita.
Eettiseen vastuuseen kuuluu itsearviointi ja toiminnan ohjaus sekä korkean moraalin noudattaminen.
Johdon ja muiden toimijoiden itsearviointi voi kehittää prosessin laatua ja tavoitteiden
asettelua. Koska tutkiva ja kehittävä oppimisprosessi on dynaaminen ja jatkuvasti
muuttuva prosessi, antaa se mahdollisuuden arvioida koko oppimisprosessia. Tässä kohden
on mahdollista tuottaa uutta tietoa ammattikorkeakoulututkimuksen avulla esimerkiksi toimintatutkimuksella
otteella. Tämä merkitsisi sitä, että opettajien työnjaossa huomioidaan tutkimukselle
resursseja. (Sarja 2000.)
Hallinnon tärkeä koulutuspoliittinen painopistealue on ammattikorkeakoulun ja työelämän
tutkimuksellinen yhteistyö (Opetusministeriö 2004). Tämä ammattikorkeakoulututkimus
kuuluu johtamisen vastuuseen, minkä tehtävänä on luoda soveltavaa, kokemuksen jalostamaa
osaamista ja toimintaa ohjaavaa käyttöteoriaa. Tätä tehtävää hoitavat tutkimusjohtajat, yliopettajat
sekä opettajat. Työelämätutkimuksen ja projektien tavoitteena on työelämän sekä opetuksen
sisältöjen ja menetelmien kehittäminen vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeisiin.
Oppimiskokeiluissa on tärkeätä, että työyhteisöt ovat mukana oppimisprosessissa. Tällöin
voidaan puhua mielekkäästä, syvällisestä ja kokonaisvaltaisesta oppimisesta. (vrt. Hakkarainen
ym. 2002.)
Ammattikorkeakoulun aluevaikuttavuuden toteuttamiseen tähtäävää ja opetussuunnitelman
mukaista tutkimustoimintaa toteutetaan eri tavoin ja erilaisin painotuksin. Ammattikorkeakoulun
tutkimus- ja kehitystyötä jakautuu työelämätutkimukseen ja projekteihin, ammattikorkeakoulututkimukseen
sekä oppimiskokeiluihin. Työelämän käytäntöjen tutkiminen ja
kehittäminen sekä mallintaminen ovat ammattikorkeakoulun aluekehitystyön ydintehtävä.
Kehittämishankkeet uudistavat työelämän käytänteitä ja ammattikorkeakouluopetusta. Tutkivassa
ja kehittävässä opetustyössä opiskelijat ovat tutkimus- ja kehityshankkeissa aktiivisia
toimijoita. Eli hallinnollisten lähiopetusta koskevien ratkaisujen tulee tukea opetuksen siirtämisessä
työelämän luonnollisiin oppimisympäristöihin, joissa kaikki osallistujat voidaan katsoa
olevan oppimassa. (vrt. OPM 2004; Hakkarainen ym. 2005.)
Luontevin ammattikorkeakoulun kehittämistä tukeva ja osaamista palveleva tutkimus on soveltava
tutkimus, jolla tarkoitetaan perustutkimuksen tuloksille rakentuvaa omaperäistä tieteellisen
tiedon etsintää. Sen tavoitteena on uusien sovellusten etsiminen tai uusien menetelmien
ja keinojen löytäminen käytännön ongelmien ratkaisemiseksi. Kehitystyössä on kyse
innovatiivisesta tutkivaan otteeseen ja tutkimustuloksiin perustuvasta käytännön kehittämistyöstä.
Toiminta tähtää uusien tuotteiden sekä tuotantomenetelmien, -välineiden ja -prosessien
sekä palveluiden kehittämiseen tai olemassa olevien olennaiseen parantamiseen. Parhaiten
lain henki toteutuu silloin, kun tutkimus- ja kehitystyö on suunniteltu yhteistyöhankkeena
siten, että opiskelijat ovat hankkeessa mukana omaa asiantuntijuuttaan kehittämässä. Tärkeänä
tavoitteena voidaan pitää sitä, että käytännön tasolla hallinnolliset päätökset tukisivat tutkimus-
ja kehitystyön ja opetuksen yhdistymistä siten, että voidaankin puhua vain tutkimus- ja
kehitystyöstä käsittäen myös opetuksen.
Ohjatun harjoittelun edelleen kehittäminen on yhteinen haaste tutkivan ja kehittävän oppimisen
suuntaan. Ohjattua harjoittelua säännellään profession lisäksi myös valtion taholta (SL
14