B 33 Tulevaisuuteen 63937.indd - NELI

tai laajemmassa muodossa osana opettajan työvelvollisuutta. Vain tämä edistää nopeaa reagoimista
työelämän kehittämistarpeisiin. Opetussuunnitelman rakenne tulee olla joustava ja
sen tulee rakentua riittävän laajoista opintokokonaisuuksista, jotka rakentuvat ammatillisista
osaamisalueista. Uusi opettajuus on tukemassa opiskelijan oppimista, mikä parhaimmillaan on
teoreettisen käytännön ja kokemustiedon integroitumista.
Ammattikorkeakoulun hallinnon tehtävänä on imuroida todellisia kehittämistä kaipaavia toiminnallisia
ongelmia organisaatioista ja työyhteisöistä. Ongelmien ja kehittämisprosessien
niveltäminen opetukseen, opinnäytetyön aiheiksi ja maksulliseksi palvelutoiminnaksi edellyttävät,
että uudet innovaatiot vaikkapa vain ideapoikasena tulevat kiinnostuneiden tietoon ja
edelleen yhdessä kehitettäväksi. Intranettiä voidaan käyttää tiedotukseen, ideoitten jalostukseen,
kommunikointiin ja läpinäkyvästi kehitettäväksi myös opinnäytetöiden aiheiksi. Hankkeet
ja maksullinen palvelutoiminta yhdistettynä kiinteästi opetukseen mahdollistavat opetuksen
ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan systemaattisen yhdistymisen. Suunnitelmallisuus
ja ammattikorkeakoulun hallinnon luomat välineet mahdollistavat tämän. Tutkimusyhteistyö
yliopistojen kanssa on lisääntymässä. Yhteistyössä ammattikorkeakoulun roolina on soveltava
tutkimus ja kehittämistyö.
3.6 Käytännön johtamisessa huomioitavat seikat
Päätöksenteossa on hyvä muistaa, että oppimiskumppanuudessa syntyvä asiantuntijuus tuottaa
työelämässä kehittyvää tietotaitoa ja myönteistä asennetta koulutukseen ja itsensä kehittämiseen,
sitoutumista, motivaatiota, tunneälyä, sosiaalisia taitoja ja elämänhallintaa (Lampinen
1994). Tässä oppimiskumppanuudessa asiantuntija kiinnittää tällöin huomiota oman työnsä
luontevaan integrointiin arkipäiväiseen työhön ja hahmottaa opittavat asiat osana laajempaa
kokonaisuutta (Miettinen 2000; Tynjälä & Collin 2000). Tavoitteena on, että koulutus tuottaa
käytännön ammattilaisia, joilla on yhteys työelämän ongelmakeskeisiin kokonaisuuksiin, ja
koulutuksessa ja keskitytään näiden käytännön työelämän ongelmien ratkaisemiseen (Lampinen
1994).
Päivittäisessä johtajuudessa on merkityksellistä ilmapiiri ja toimintatavat. Dialoginen, vastavuoroinen
tutkimus- ja kehitystyön johtaminen merkitsee myönteistä tunneilmastoa ja tasavertaista
kumppanuutta sekä luottamusta. Tällainen johtajuus ja toiminta edistää kehittymistä
ja avointa halua asiantuntijoiden poikkihallinnolliseen avoimeen kohtaamiseen. Tämä johtaa
keskustelujen kautta tavoitteiden yhteensovittamiseen ja yhteisen ymmärryksen aikaansaamiseen.
Tutkiva ja kehittävä opetus ja oppiminen merkitsevät oppimisympäristöjen rajojen ylittämistä
ja ulospäin suuntautumista. Avoin, kannustava ilmapiiri edistää palautteen antamista
ja vastaanottamista tavoitteiden ja toiminnan kehittämiseksi. Tavoitteena on argumentoiva,
reflektoiva ja ymmärtämistä lisäävä keskustelu sekä palautteen antamista ja vastaanottamista
tavoitteiden ja toiminnan kehittämiseksi.
18