Teknisten parametrien vaikutus uutiskuvan viestiin eri ...

9.2.3 Kuvan sisällön ymmärtäminen106Hallin määrittelemistä uutiskuvan tasoista viides eli uutistuotannon taso osoittautuiperiferianäkökokeen yhteydessä varsin tärkeäksi kuvan sisällön ymmärtämisen kannalta.Kokeessa ilmeni, että oli kolme uutiskuvatyyppiä, jotka koehenkilöt tunnistivat parhaiten jamyös omien kommenttiensa mukaan helpoimmin: poliittiset kuvat, sotilaalliset kuvat jaurheilukuvat. Tähän vaikuttivat oletettavasti sekä kuvakategorian tuttuus että sommittelullinenyksinkertaisuus.Edellä (taulukko 14) kuvailtiin, minkälaisia asioita koehenkilöt näkivät kuvissa, joidensäädettävä parametri oli koko. Seuraavassa mainitaan muutamia esimerkkejä siitä, kuinkahyvin koehenkilöt tunnistivat yksittäisten kuvien sisältöä.Tunnettujen henkilöiden identifiointi oli joissakin tapauksissa mahdollista. ”Identifiointi”perustui luonnollisesti arvaukseen, koska esim. kasvojen tunnistaminen ei ollut mahdollistaperiferianäön epätarkkuuden takia. Kaikista koehenkilöistä yhteensä 54 prosenttia osasiyhdistää kuvan 35 Paaviin, katoliseen kirkkoon tai uskontoon yleensä. Kuvassa 8 yhteensä 29prosenttia koehenkilöistä luuli kuvassa puhuvaa YK:n Sergio Vieira de Melloa Yhdysvaltojenentiseksi presidentiksi Bill Clintoniksi. Yhteensä 25 prosenttia koehenkilöistä mainitsi takaalallaolevan YK:n pääsihteerin Kofi Annanin nimeltä tai viralta.Kuvassa 31 ryhmän 2 koehenkilöistä 42 prosenttia tunnisti GM-logon kirjaimet oikein, kunryhmässä 1 vain 18 prosenttia koehenkilöistä tunnisti ne (yksi koehenkilö arveli taustallalukevan ”BWG” ja toinen ”GW”). Logo sijaitsi kuvan vasemmassa laidassa, lähimpänä näytönkeskipistettä. Sinistä taustaa vasten näkyvät valkoiset kirjaimet olivat kooltaan n. 4 cmkorkuisia. Kirjainten tunnistamiseen vaikutti koehenkilöiden vastausten perusteella melkopaljon kyseisen logon tunnistaminen. Ei siis voida sanoa, että koehenkilöt olisivat pystyneetvarmuudella tunnistamaan kirjaimia.Kuvassa 27 molemmissa koehenkilöryhmissä n. 80 prosenttia tunnisti urheilulajinjalkapalloksi, joskin pallon tunnistaminen tuntui antavan koehenkilöille enemmän varmuuttahavaintonsa oikeellisuudesta. Ryhmässä, jonka näkemässä kuvassa palloa ei ollut, muutamakoehenkilö sanoi, että kuvasta ”tuli mieleen” jalkapallo.9.2.4 Kuvan sisällön ja tunnelman välittyminenSelvityksen kohteena oli, kuinka paljon eroa adjektiivivalinnoissa oli riippuen siitä, nähdäänkökuvat periferianäön alueella vai normaalisti. ”Kontrolliryhmänä” toimivat 12 ulkopuolistahenkilöä katselivat periferianäkökokeessa käytettyjä kuvia vapaasti ja arvioivat ne kokeessakäytetyllä adjektiiviasteikolla. Heistä kuusi henkilöä arvioi koehenkilöryhmälle 1 näytetytkuvat, ja toiset kuusi henkilöä koehenkilöryhmälle 2 näytetyt kuvat. Arviot tehtiin muutoinsamoin perustein kuin varsinaisessa kokeessa, mutta adjektiivipari sekava - selkeä arvioitiinyksinomaan sen perusteella, kuinka sekava tai selkeä kuva oli yksityiskohtien määrän ja