Kuvat näkyivät näytöllä mustaa taustaa vasten. Koehenkilö istui näytön edessä normaalinkatseluetäisyyden (n. 35-45 cm) päässä siitä. Kokeen ohjaaja istui viistosti koehenkilön takanaja kirjasi koehenkilön suulliset vastaukset muistiin <strong>eri</strong>lliselle tietokoneelle.Kokeessa käytettyjen kuvien leveys vaihteli välillä 256-512 pikseliä. Koetilanteessa näytöllänäytettyinä suurin osa kuvista oli karkeasti 13x10 cm digitaalivalokuvan kokoisia (512pikseliä vastasi 12,8 cm näytöllä). Pienin kokeessa käytetty kuva oli 170x109 pikseliä, eli 4,3x 2,7 cm. Kuvat ulottuivat vaakasuunnassa n. 2-20 näkökentän asteen levyiselle alueelle.8.1.5 Kokeen kulkuKokeen ensimmäisessä vaiheessa eli silmäilykokeessa koehenkilö katsoi näytöltä yksitellen 42uutiskuvaa. Kukin kuvan ilmestyi näytölle koehenkilön painaessa tiettyä näppäimistönnäppäintä, ja katosi 0,3 sekunnin kuluttua. Koehenkilön tehtävä oli kunkin kuvan näkemisenjälkeen kertoa, mikä yksittäinen kohde (esim. henkilö, esine, tai mikä tahansa muu asia)erottui (eli tuli esille tai pisti silmään) kuvasta eniten. Lisäksi koehenkilön tuli määritelläkohdassa 7.4.1 kuvatun asteikon avulla, kuinka paljon kyseinen kohde erottui muusta kuvasta.Koehenkilö antoi vastauksensa kunkin kuvan katsomisen jälkeen suullisesti ja kokeen ohjaajakirjasi ne ylös. Ennen varsinaisen kokeen aloittamista koehenkilö sai kokeilla 10 kuvantestisarjan kanssa, kuinka nopeasti kuva vilahtaa näytöllä, ja miltä tuntuu etsiä kuvastaerottuvin kohde.Kokeen toisessa vaiheessa eli syventymiskokeessa koehenkilölle kerrottiin, että hän saa katsoasamat 42 kuvaa uudelleen, mutta tällä kertaa ilman aikarajoitusta. Koehenkilön tuli katsoakuvaa rauhassa, ja valita siitä tärkein yksittäinen kohde kuvan merkitystä ajatellen. Kohde saiolla sama tai <strong>eri</strong> kuin ensimmäisessä vaiheessa, sillä ei ollut merkitystä. Koehenkilöllesanottiin, että hänen ei tarvitse tietää esim., mitä valokuvaaja ajatteli, vaan hän voi valitakohteen sen mukaan, mikä hänestä itsestään tuntuu tärkeältä, kiinnostavalta tai merkittävältä.Koska kuvissa ei ollut kuvatekstejä, joidenkin kuvien kohdalla oli mahdotonta tietää, mitäuutisaihetta kuva todellisuudessa käsitteli. Koehenkilö määritteli jälleen kuinka paljontärkeämpi hänen valitsemansa kohde oli muuhun kuvaan nähden.Yhden koetilaisuuden, johon kuului koehenkilön ohjeistus, kuvien katsomisen harjoittelu sekävarsinainen koe, kesto oli n. 40-60 minuuttia. Kokeen keston ja luonteen perusteellakoehenkilöiden vireystilan voidaan olettaa pysyneen riittävän korkeana kokeen loppuun asti.Kokeen jälkeen koehenkilöt palauttivat lyhyen kirjallisen raportin koetilanteesta. Heitäpyydettiin vastaamaan seuraaviin kysymyksiin, sekä kertomaan halutessaan vapaasti kokeenherättämistä ajatuksistaan:- Näit ensin kunkin kuvan n. 0,3 sekunnin ajan. Kuinka paljon sait kuvista irti niinlyhyessä ajassa?65
66- Mitkä tekijät vaikuttivat mielestäsi eniten siihen, että jokin kohde kuvassa kiinnittihuomiosi, kun näit kuvan vain sekunnin murto-osan ajan?- Myöhemmin sait katsoa samat kuvat uudelleen ilman aikarajoitusta. Kuinka <strong>eri</strong>laisiltakuvat näyttivät tuolloin verrattuna ensimmäiseen katsomiskertaan?8.2 Silmäilykokeen tulokset8.2.1 Erottuvimman kohteen valintaKoehenkilöryhmien väliset erot erottuvimman kohteen valinnoissa testattiin Fish<strong>eri</strong>n eksaktillatestillä. Lasketut p-arvot löytyvät liitteen B taulukosta 3. Erottuvimman kohteen valinnanlisäksi koehenkilöt arvioivat, kuinka paljon (ei yhtään, hieman, selvästi tai voimakkaasti)kohde erottui kuvasta. Koehenkilöryhmien välisten arvioiden eroja testattiin Wilcoxoninrankisummatestillä.Taulukossa 5 nähdään kohteet, joiden valinnassa oli silmäilykokeessa tilastollisesti merkitseväero. Tällaisia kohteita oli yhteensä 12 (29%) kuvassa. Taulukossa 6 on lisäksi kohteet, joidenvalinnassa oli tilastollisesti melkein merkitsevä ero. Yhteensä 18 (43%) kuvassa oli kohde,jonka valinnoissa oli tilastollisesti melkein merkitsevä tai merkitsevä ero. Kuvassa 13 nähdäänkuvien osuus kaikista kuvista parametrikohtaisesti.Taulukko 5. Kohteet, joiden valintaan parametrin säätö aiheutti Fish<strong>eri</strong>n eksaktilla testillälaskettuna tilastollisesti merkitsevän eron riskitasolla 0,05 (p
- Page 1 and 2:
TEKNILLINEN KORKEAKOULUAutomaatio-
- Page 3 and 4:
HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGYDe
- Page 5 and 6:
SISÄLLYSLUETTELO1 JOHDANTO........
- Page 7 and 8:
9.1.2 Koeaineisto..................
- Page 9 and 10:
2luettavan tekstin lähistöllä n
- Page 11 and 12:
4Mikä määrittääjonkin viestiks
- Page 13 and 14:
2.3 Viestin muodostuminen merkityks
- Page 15 and 16:
on denotaatiota tulkinnanvaraisempi
- Page 17 and 18:
kummemmin. Sekulan (1984) mukaan va
- Page 19 and 20:
12katsojaan), sosiaalinen etäisyys
- Page 21 and 22: Värit on ladattu symbolisilla merk
- Page 23 and 24: 164 UUTISKUVA4.1 YleistäUutiskuva
- Page 25 and 26: Uutiskuvat voidaan toisaalta luokit
- Page 27 and 28: Taulukko 2. Uskottavan ja epäuskot
- Page 29 and 30: 2. Henkilökohtaisuus ja yksityisyy
- Page 31 and 32: Myös valmiita valokuvia on korjail
- Page 33 and 34: 265 VISUAALINEN HAVAITSEMINEN5.1 Ha
- Page 35 and 36: 28ylläpitohavaitseminenSensorinenm
- Page 37 and 38: 30Adaptaatiotasoon vaikuttaa verkko
- Page 39 and 40: preattentive stage), jossa visuaali
- Page 41 and 42: tiedonlähteisiin turvautuen. Aivot
- Page 43 and 44: 366 KUVAN VISUAALINEN HAVAITSEMINEN
- Page 45 and 46: 38Kuvaa katsottaessa ensimmäisen f
- Page 47 and 48: luminanssin kontrastiherkkyys (Mull
- Page 49 and 50: 427 TUTKIMUSMENETELMÄT7.1 Yleistä
- Page 51 and 52: 44värisävyille. Kylmillä väreil
- Page 53 and 54: 46yksityiskohtia paremmin (Kobré,
- Page 55 and 56: 48terävyys voi vaikuttaa katsojall
- Page 57 and 58: esittää?” ja ”miten kuva pit
- Page 59 and 60: täydellisesti. Esim. adjektiivipar
- Page 61 and 62: parametrin säädöllä ei ole vaik
- Page 63 and 64: 568 SILMÄILY- JA SYVENTYMISKOE8.1
- Page 65 and 66: 58kuva 2H = 19S = 9B = 9531 %-yks.H
- Page 67 and 68: 60kuva 26 kuva 35+ Metsäpalo + Mie
- Page 69 and 70: Koko62Alla nähtävistä seitsemäs
- Page 71: 64kuva 16 kuva 21taka-ala (1,5 pix)
- Page 75 and 76: Kirkkaus68Kirkkauden säädöllä e
- Page 77 and 78: Koon muuttaminen voi siis joissakin
- Page 79 and 80: esiintymisestä koehenkilöiden kom
- Page 81 and 82: 74parametri kuva Kohde R1 (%) R2 (%
- Page 83 and 84: Kuvassa 23 yhteensä 58 prosenttia
- Page 85 and 86: 21 ja 31 oli kuvan yläosassa sijai
- Page 87 and 88: 80Taulukko 10. Katsomisajan- ja arv
- Page 89 and 90: 829 PERIFERIANÄKÖKOE9.1 Koeasetel
- Page 91 and 92: 84KirkkausAlla nähdään kuusi kuv
- Page 93 and 94: 86kuva 32 (vasen)kuva 39 (oikea)−
- Page 95 and 96: 88kuva 20 (vasen)kuva 24 (vasen)kuv
- Page 97 and 98: 90kuva 08 (vasen)kuva 09 (oikea)tak
- Page 99 and 100: 92tuli kiinnittää (23 astetta kuv
- Page 101 and 102: onnistui hyvin kun vain muisti kesk
- Page 103 and 104: Kirkkaus96Kirkkauden säätö aiheu
- Page 105 and 106: 98yhteenveto siitä, minkälaisia a
- Page 107 and 108: 100Taulukko 15. Kuvat ja adjektiivi
- Page 109 and 110: 102kohteen esille tuleminen voi luo
- Page 111 and 112: 104Adjektiiviparien välinen korrel
- Page 113 and 114: 9.2.3 Kuvan sisällön ymmärtämin
- Page 115 and 116: sekä siviilien ja sotilaiden vasta
- Page 117 and 118: 110Tekijä Esimerkkejä lkm %Aihe P
- Page 119 and 120: ”Tilanteen ’virallisuuden’ p
- Page 121 and 122: Tutkittaessa teknisten parametrien
- Page 123 and 124:
sen tärkeyteen. Rajauksella oli ti
- Page 125 and 126:
11811 YHTEENVETOTutkimuksen tavoitt
- Page 127 and 128:
Fiske, J. 1998. Merkkien kieli: joh
- Page 129 and 130:
Lee, H-W.; Legge, G.E.; Ortiz, A. 2
- Page 131 and 132:
124Saida, S.; Ikeda, M. 1979. Usefu
- Page 133:
LIITTEETLiitteet löytyvät oheisel
Change language