12.07.2015 Views

Teknisten parametrien vaikutus uutiskuvan viestiin eri ...

Teknisten parametrien vaikutus uutiskuvan viestiin eri ...

Teknisten parametrien vaikutus uutiskuvan viestiin eri ...

SHOW MORE
SHOW LESS
  • No tags were found...

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

568 SILMÄILY- JA SYVENTYMISKOE8.1 Koeasetelma8.1.1 EsikoeEnnen varsinaista koetta järjestettiin esikoe, koska haluttiin saada suuntaa-antavaa tietoa siitä,onko teknisten <strong>parametrien</strong> säädöllä ylipäätään minkäänlaista <strong>vaikutus</strong>ta kuvan välittämään<strong>viestiin</strong>. Esikokeeseen osallistui kahdeksan koehenkilöä, jotka jaettiin kahteen ryhmään siten,että molemmissa oli kaksi naista ja kaksi miestä.Koesarjan kuvista tehtiin kustakin kaksi <strong>eri</strong> versiota, jotka erosivat toisistaan ainoastaan yhdenteknisen parametrin (kirkkaus, kontrasti, värikylläisyys, koko, rajaus tai terävyys) suhteen.Tehdyt säädöt olivat kirkkauden, kontrastin ja värikylläisyyden osalta paikallisia eli kuvantiettyihin kohteisiin kohdistuvia ja silmämääräisiä. Kuvien kokoa säädettiin tekemällä kuvistakaksi versiota, joista toinen oli kooltaan 33 prosenttia toisesta. Terävyyden säädöt olivat varsinhienovaraisia; gaussisen suodattimen säteen koko oli yhden pikselin luokkaa. Rajauksella jokosiirrettiin hieman kuvien keskeisten kohteiden sijaintia kuvassa tai tuotiin kohteita lähemmäksitiivistämällä rajausta. Kahdelle koehenkilöryhmälle näytettiin samojen kuvien <strong>eri</strong> versiot.Kullekin koehenkilölle näytettiin 60 uutiskuvaa kahdesti. Kokeen ensimmäisessä vaiheessa elisilmäilykokeessa koehenkilölle näytettiin kaikki 60 kuvaa jokainen n. 0,3 sekunnin ajan.Koehenkilöä pyydettiin valitsemaan kustakin kuvasta yksi kohde (esim. henkilö, esine taielementti taustalla), joka hänen mielestään erottui (eli tuli esille tai pisti silmään) kuvastaeniten. Lisäksi koehenkilöä pyydettiin määrittelemään numeroasteikon avulla, kuinka paljonkohde erottui muuhun kuvaan nähden (1 = ei erottunut tärkeintä kohdetta, 2 = kohde erottuihieman, 3 = kohde erottui selvästi, 4 = kohde erottui voimakkaasti). Kokeen toisessa vaiheessaeli syventymiskokeessa koehenkilölle näytettiin samat 60 kuvaa uudelleen, mutta tällä kertaakuvan katsomiselle ei asetettu aikarajaa. Koehenkilöä pyydettiin miettimään kuvan merkitystäja valitsemaan siitä yksi kohde, joka hänen mielestään oli kuvassa tärkein. Koehenkilöäpyydettiin myös määrittelemään jo kokeen ensimmäisessä vaiheessa käytetyn numeroasteikonavulla, kuinka paljon tärkeämpi kohde oli muuhun kuvaan nähden.Silmäilykokeessa 12 prosenttia kuvista ja syventymiskokeessa 13 prosenttia kuvista sisälsikohteen, jonka valinnan osuuksissa oli ainakin 75 prosenttiyksikön ero kahdenkoehenkilöryhmän välillä. Rajauksen ja terävyyden säätö näytti vaikuttavan eniten kohteidenvalintaan molemmissa kokeissa. Lisäksi kuvan koko vaikutti syventymiskokeessa. Pienenotoskoon takia tuloksia ei analysoitu tilastollisesti. Koejärjestelyt todettiin esikokeenperusteella toimiviksi. Kokeeseen kuluvan ajan lyhentämiseksi kokeessa käytettävääkuvasarjaa päätettiin kuitenkin pienentää.

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!