2. Silmiinpistävyys, joka viittaa kohteen kykyyn vangita katsojan huomio.Silmiinpistävyyteen vaikuttavat mm. kohteen sijainti etualalla tai taustalla, suhteellinenkoko, värikontrastit ja terävyyserot.3. Kehystys, johon vaikuttaa kuvaan jakavia rajoja luovien kehystävien elementtienläsnäolo tai puuttuminen. Kehystävät elementit, joihin kuuluu varsinaisten viivojen jarajojen lisäksi myös esim. väri, yhdistävät tai erottavat kuvan <strong>eri</strong> elementtejä ja luovatsiten merkityksiä niiden yhteenkuuluvuudesta tai eroavuudesta.3.4.2 Sanaton viestintäViestin eräs määritelmä on ”sanaton lausunto tai kommunikointi, joka ilmaistaan eleiden,olemuksen jne. kautta” (Simpson et al., online). Kulttuurimme käsittääkin suuren määränsanattoman viestinnän koodeja, joita käytetään jatkuvasti sekä ”tosimaailmaa” että kuviatulkitessa. Erona ”tosimaailman” ja kuvien välillä on, että liikkumattomat kuvat sisältävätaikaulottuvuuden puutteen takia kapeamman valikoiman koodeja (Hall, 1984).Argyle (ref. Fiske, 1998) on luetellut ihmiskehon sanattoman viestinnän koodeja, joista useitavoidaan tulkita liikkumattomista kuvista. Ruumiillinen kosketus, läheisyys, keskustelusuunta(esim. vastatusten olo) ja katsekontakti kertovat ihmisten välisistä suhteista. Ulkonäkö viestiiesim. persoonallisuudesta, yhteiskunnallisesta asemasta tai tiettyyn joukkoon kuulumisesta.Ulkonäköön kuuluu asioita, joihin ihmisen itsensä on helppo vaikuttaa (esim. hius- japukeutumistyyli) sekä asioita, joita on vaikeampi hallita (esim. pituus ja paino). Ihmistenasennot voivat kertoa sekä asenteista muita kohtaan että tunnetiloista (esim. jännitys tairentous). Erityisesti sormien ja käsivarsien, mutta myös jalkojen ja pään eleet ovat tärkeitäsanattoman viestinnän koodeja, joilla täydennetään sanallista viestintää ja ilmaistaan tunteita.133.5 Värien <strong>vaikutus</strong> kuvan <strong>viestiin</strong>Värit vaikuttavat kuvan välittämään <strong>viestiin</strong> luomalla merkityksiä monella <strong>eri</strong> tasolla jatavalla. Tässä luvussa käsitellään näitä merkityksiä. Värien havaitsemista käsitellään kohdassa5.4.Zettlin (1990) mukaan värin tehtävät ovat1. Informatiivinen; väri antaa enemmän tietoa jostakin asiasta ja auttaa erottamaan senmuista.2. Sommittelullinen; väri vaikuttaa kuvan visuaaliseen tasapainoon.3. Ilmaisullinen; väri ilmaisee asioiden olennaisimmat ominaisuudet, lisää jännittävyyttätapahtumiin ja auttaa luomaan tunnelman.
Värit on ladattu symbolisilla merkityksillä, jotka vaihtelevat usein paljonkin <strong>eri</strong> maidenkulttuurien välillä. Musta voi tarkoittaa virallisuutta, tyyliä, surua tai kuolemaa. Sininenyhdistetään asianmukaisuuteen, totuuteen, maskuliinisuuteen, bisnesmäisyyteen,ajattomuuteen tai sisäiseen rauhaan. Vihreä on luonnon, terveyden ja hedelmällisyyden väri.Punainen merkitsee intohimoa, elinvoimaa, luovuutta, lämpöä ja rakkautta – sekävallankumousta. Valkoinen on viattomuuden, rehellisyyden, puhtauden ja länsimaissaavioliiton symboli, mutta toisaalta itämaisissa kulttuureissa se on surun väri. Keltainen voitarkoittaa menestystä ja älyä, mutta myös pettämistä ja kateutta. Violetti viittaa suruun,katumukseen, hengelliseen mestaruuteen tai kuninkaallisiin. Oranssi yhdistetäänitsevarmuuteen, kestokykyyn ja ylpeyteen. (Huovila, 1996; Zakia, 2001)Barryn (1997) mukaan värillä on aina tunteisiin liittyvä puoli, joka johtuu osittainhenkilökohtaisista assosiaatioista, osaksi kokemuksesta luonnossa ja osaksi kulttuurista. Tietytvärit yhdistetään tiettyihin tunteisiin; englannin kielessä sininen yhdistetään alakuloisuuteen,ja käsite ”vihreä kateudesta” on tuttu suomenkin kielessä. Useissa tutkimuksissa on löydettyyhteys värien ja tunteiden välille (Terwogt & Hoeksma, 1995). Värejä yhdistetään tiettyihinominaisuuksiin myös samalla tavalla kuin fyysinen kosketus, kuten pehmeys tai vahvuus(Barry, 1997).Värit eivät ole voimakkuudeltaan samanarvoisia. Goethen väriasteikossa (ref. Huovila, 1996)<strong>eri</strong> väreille on annettu arvot suhteessa voimakkuuteen ja väripinnan kokoon. Keltainen onvoimakkain väri, ja kolme pintayksikköä keltaista väriä riittää luomaan yhtä voimakkaanhavainnon kuin yhdeksän yksikköä violettia. Punainen ja vihreä ovat yhtä voimakkaita jasijoittuvat keltaisen ja violetin väliin. Toisaalta punainen on psykologisesti voimakkain väri javihreää käytetään esim. sairaaloissa sen rauhoittavan vaikutuksen takia.Värit yhdistetään usein lämpötiloihin. Keltaista ja punaista pidetään lämpiminä, ja sinistä javihreää kylminä väreinä. Harmaasta väristä ei välity minkäänlaista lämpövaikutelmaa.Lämpimät värit yhdistetään aktiivisuuteen ja kylmät värit passiivisuuteen. (Brusila, 1998)Väreillä on myös energiataso. Zettlin (1990) mukaan värienergia on esteettinen <strong>vaikutus</strong>, jokavärillä on ihmiseen. Värin energia riippuu Zettlin mukaan sen sävystä, kylläisyydestä elipuhtaudesta, kirkkaudesta, väritetyn alueen pinta-alasta, sekä etualan ja taustan värienvälisestä kontrastista. Tyypillisiä ominaisuuksia korkean energian väreille ovat lämmin sävy,korkea kirkkaus, korkea värikylläisyys, suuri pinta-ala ja korkea kontrasti. Matalaenergisilleväreille sitä vastoin ominaista on kylmä sävy, alhainen kirkkaus, alhainen värikylläisyys, pienipinta-ala ja alhainen kontrasti.Ihmisillä on henkilökohtaisia mieltymyksiä värien suhteen. Persoonallisuustyypin katsotaanolevan yhteydessä värimieltymyksiin siten, että esim. ulospäin suuntautuneet ihmiset pitävätyleensä enemmän lämpimistä väreistä ja sisäänpäin kääntyneemmät ihmiset kylmistä väreistä(Brusila, 1998). Myös ikä vaikuttaa värimieltymyksiin. Lapset pitävät aikuisia enemmän14
- Page 1 and 2: TEKNILLINEN KORKEAKOULUAutomaatio-
- Page 3 and 4: HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGYDe
- Page 5 and 6: SISÄLLYSLUETTELO1 JOHDANTO........
- Page 7 and 8: 9.1.2 Koeaineisto..................
- Page 9 and 10: 2luettavan tekstin lähistöllä n
- Page 11 and 12: 4Mikä määrittääjonkin viestiks
- Page 13 and 14: 2.3 Viestin muodostuminen merkityks
- Page 15 and 16: on denotaatiota tulkinnanvaraisempi
- Page 17 and 18: kummemmin. Sekulan (1984) mukaan va
- Page 19: 12katsojaan), sosiaalinen etäisyys
- Page 23 and 24: 164 UUTISKUVA4.1 YleistäUutiskuva
- Page 25 and 26: Uutiskuvat voidaan toisaalta luokit
- Page 27 and 28: Taulukko 2. Uskottavan ja epäuskot
- Page 29 and 30: 2. Henkilökohtaisuus ja yksityisyy
- Page 31 and 32: Myös valmiita valokuvia on korjail
- Page 33 and 34: 265 VISUAALINEN HAVAITSEMINEN5.1 Ha
- Page 35 and 36: 28ylläpitohavaitseminenSensorinenm
- Page 37 and 38: 30Adaptaatiotasoon vaikuttaa verkko
- Page 39 and 40: preattentive stage), jossa visuaali
- Page 41 and 42: tiedonlähteisiin turvautuen. Aivot
- Page 43 and 44: 366 KUVAN VISUAALINEN HAVAITSEMINEN
- Page 45 and 46: 38Kuvaa katsottaessa ensimmäisen f
- Page 47 and 48: luminanssin kontrastiherkkyys (Mull
- Page 49 and 50: 427 TUTKIMUSMENETELMÄT7.1 Yleistä
- Page 51 and 52: 44värisävyille. Kylmillä väreil
- Page 53 and 54: 46yksityiskohtia paremmin (Kobré,
- Page 55 and 56: 48terävyys voi vaikuttaa katsojall
- Page 57 and 58: esittää?” ja ”miten kuva pit
- Page 59 and 60: täydellisesti. Esim. adjektiivipar
- Page 61 and 62: parametrin säädöllä ei ole vaik
- Page 63 and 64: 568 SILMÄILY- JA SYVENTYMISKOE8.1
- Page 65 and 66: 58kuva 2H = 19S = 9B = 9531 %-yks.H
- Page 67 and 68: 60kuva 26 kuva 35+ Metsäpalo + Mie
- Page 69 and 70: Koko62Alla nähtävistä seitsemäs
- Page 71 and 72:
64kuva 16 kuva 21taka-ala (1,5 pix)
- Page 73 and 74:
66- Mitkä tekijät vaikuttivat mie
- Page 75 and 76:
Kirkkaus68Kirkkauden säädöllä e
- Page 77 and 78:
Koon muuttaminen voi siis joissakin
- Page 79 and 80:
esiintymisestä koehenkilöiden kom
- Page 81 and 82:
74parametri kuva Kohde R1 (%) R2 (%
- Page 83 and 84:
Kuvassa 23 yhteensä 58 prosenttia
- Page 85 and 86:
21 ja 31 oli kuvan yläosassa sijai
- Page 87 and 88:
80Taulukko 10. Katsomisajan- ja arv
- Page 89 and 90:
829 PERIFERIANÄKÖKOE9.1 Koeasetel
- Page 91 and 92:
84KirkkausAlla nähdään kuusi kuv
- Page 93 and 94:
86kuva 32 (vasen)kuva 39 (oikea)−
- Page 95 and 96:
88kuva 20 (vasen)kuva 24 (vasen)kuv
- Page 97 and 98:
90kuva 08 (vasen)kuva 09 (oikea)tak
- Page 99 and 100:
92tuli kiinnittää (23 astetta kuv
- Page 101 and 102:
onnistui hyvin kun vain muisti kesk
- Page 103 and 104:
Kirkkaus96Kirkkauden säätö aiheu
- Page 105 and 106:
98yhteenveto siitä, minkälaisia a
- Page 107 and 108:
100Taulukko 15. Kuvat ja adjektiivi
- Page 109 and 110:
102kohteen esille tuleminen voi luo
- Page 111 and 112:
104Adjektiiviparien välinen korrel
- Page 113 and 114:
9.2.3 Kuvan sisällön ymmärtämin
- Page 115 and 116:
sekä siviilien ja sotilaiden vasta
- Page 117 and 118:
110Tekijä Esimerkkejä lkm %Aihe P
- Page 119 and 120:
”Tilanteen ’virallisuuden’ p
- Page 121 and 122:
Tutkittaessa teknisten parametrien
- Page 123 and 124:
sen tärkeyteen. Rajauksella oli ti
- Page 125 and 126:
11811 YHTEENVETOTutkimuksen tavoitt
- Page 127 and 128:
Fiske, J. 1998. Merkkien kieli: joh
- Page 129 and 130:
Lee, H-W.; Legge, G.E.; Ortiz, A. 2
- Page 131 and 132:
124Saida, S.; Ikeda, M. 1979. Usefu
- Page 133:
LIITTEETLiitteet löytyvät oheisel