Teknisten parametrien vaikutus uutiskuvan viestiin eri ...

2. Henkilökohtaisuus ja yksityisyys, joka rakentuu esim. kuvan henkilöiden asenteista,asennoista, eleistä, ilmeistä, toiminnasta, "katsekontaktista" lukijan kanssa, sekä heidänsosiaalisesta roolistaan tai asemastaan kertovista merkeistä.3. Tilanne, joka koostuu mm. taustan yksityiskohtien näkyvyydestä, rekvisiitasta ja kuvantoisarvoisista henkilöhahmoista.4. Tekniikka, johon luetaan valaistus, etäisyys, terävyys, kontrasti ja rakeisuus.5. Yhteydestä ilmenevät eli kontekstuaaliset tekijät, joita ovat sommittelu sivuformaattiin,sivuformaatti (”tabloidi” tai täyskoko eli sanomalehtikoko, n. 600x400 mm), suhdeotsikoihin, teksti ja grafiikka sekä kuvateksti.6. Valokuvauksellisuus eli esteettinen koodi - realismi, naturalismi, muoti, "taide" jne.Hall (1984) on määritellyt uutiskuvalle kahdeksan tasoa (kuva 8), joilla kuvaan luodaanerilaisia merkityksiä. Neljä alinta tasoa koskevat kaikkia kuvia, ja neljä ylintä tasoa erityisestiuutiskuvia. Alimpana on tekninen taso, joka sallii kuvan kohteen tallentamisen valokuvaksi, jajota siis hallitsevat uutiskuvan tekniset tuotantomenetelmät kuten kamera. Sen yläpuolellaolevat denotaation ja sommittelukoodien tasot ovat lähellä toisiaan. Jotta kohteesta voitaisiinviestiä edes denotatiivisia merkityksiä, se pitää esittää sommittelukoodien mukaan.Sommittelukoodien taso on myös lähellä konnotaation eli ilmaisukoodien tasoa, sillä kutenkohdassa 3.4.1 mainittiin, tietyt sommittelukoodit voidaan yhdistää suoraan konnotatiivisiinmerkityksiin. Konnotaation tason yläpuolella on uutisten teon ensimmäinen taso, eliuutistuotannon taso. Tällä tasolla henkilöt, paikat ja tapahtumat identifioidaan tietyiksi,uutisiin liittyviksi henkilöiksi, paikoiksi ja tapahtumiksi. Hallin mukaan tämä on ”semerkitsevyysasteikon piste, jossa yksittäiskuva ja uutistuotannon arvot leikkaavat toisensa”.Tällä tasolla kuvan konnotatiivista sisältöä voidaan käyttää uutisarvojen ilmaisemisessa.Valokuvahahmon käsittelyn tasolla kuvaa käsitellään kuvankäsittelyn keinoin. Kaksi ylintätasoa koostuvat uutiskuvan liittämisestä sanomalehden ulkoasuun ja sen muihin elementteihin.Uutisvalokuvan rakenne ei ole eristyksissä, vaan se kommunikoi vähintään yhden muunrakenteen kanssa; tekstin (Barthes, 1977). Hallin (1984) mukaan konnotaation tason koodivoidaan ankkuroida (3.2) eli lukita tulkittavaksi tietyllä tavalla liittämällä se tekstiin,kuvatekstiin tai otsikkoon. Kuvatekstiä käytetäänkin usein uutiskuvien yhteydessä kertomassalukijoille esim. miten kohdehenkilön ilme tulisi tulkita. Kokonaisuudessaan uutiskuvankatsojalle ja lukijalle välittyy informaatiota siis kahdesta rakenteesta, kuvasta ja tekstistä(Barthes, 1977).22