Kuvan koolla ei useimmissa tapauksissa ollut <strong>vaikutus</strong>ta yksittäisten kohteiden erottuvuuteen.Yhden kuvan kohdalla kuitenkin ilmeni, että kuvakoon suurentaminen voi vaikuttaa siten, ettätärkeä mutta pienikokoinen kohde ylittää havaintokynnyksen.Kuvissa esiintyvän sanattoman viestinnän tunnistus onnistui useissa tapauksissasilmäilykokeessa. Myös tunnettuja henkilöitä pystyttiin identifioimaan jonkin verran. Lähespuolet koehenkilöistä mainitsi jonkin kuvissa esiintyviin henkilöihin liittyvän asian <strong>eri</strong>tyisestivaikuttaneen huomiota herättävyyteen. Tällaisia asioita olivat esimerkiksi sanaton viestintä jahenkilön identiteetti joko tietyn ryhmän (esim. poliitikot ja sotilaat) edustajana tai tunnettunahenkilönä. Koehenkilöt itse kuitenkin tiedostivat voimakkaimmin värien vaikutuksen kohteenhuomiota herättävyyteen.Yleisesti ottaen kuvissa vaikuttivat useat sommittelulliset ja sisällölliset asiat, joihin teknisten<strong>parametrien</strong> säädöillä ei vaikutettu, mutta jotka vaikuttivat voimakkaasti kohteidenerottuvuuteen ja tärkeyteen. Tällaisia sommittelullisia tekijöitä olivat esim. suhteellinen koko,kohteiden keskinäiset suhteet ja kohteiden sijainti kuvassa (johon vaikutettiin tosin joidenkinkuvien kohdalla rajauksella ja terävyyden säädöillä). Sisällöllisiä tekijöitä olivat esim. tunnetuthenkilöt, sanaton viestintä, sekä kohteiden symboliikka tai harvinaisuus. Näiden asioidenhuomattiin vaikuttavan myös kohteiden erottuvuuteen silmäilykokeessa. Kuvia analysoitiinsiis jo silmäilykokeessa pragmaattisella tasolla ja niiden konnotatiivisia merkityksiä tulkittiin.11510.3 SyventymiskoeSyventymiskokeessa arvioitiin kohteen tärkeyttä, joka on tulkinnanvarainen asia. Kohteentärkeydessä korostuvat siis konnotatiiviset merkitykset ja yksityiset assosiaatiot. Kuten ennaltaoli odotettavissa, teknisten <strong>parametrien</strong> säädöllä ei ollut yhtä usein <strong>vaikutus</strong>ta siihen, mitäkohdetta koehenkilöt pitivät tärkeimpänä, kuin siihen, mikä kohde erottui visuaalisesti eniten,kun kuva nähtiin nopeasti. Toisaalta tulokset osoittavat myös, että kuvan tärkein kohde ei ainaole visuaalisesti erottuvin.Kun kuvaa katsottiin vapaasti, kaikki sen <strong>viestiin</strong> vaikuttavat <strong>eri</strong>tasoiset merkitykset tulivatesiin ja analysoitaviksi. <strong>Teknisten</strong> <strong>parametrien</strong> säädöllä näytti tällöin olevan suurin <strong>vaikutus</strong>kuvissa, joissa ei ollut voimakkaita sisällöllisiä merkityksiä tai yhtä selvästi merkityksellisintäkohdetta, joista katsojat voisivat muodostaa varman tulkinnan. Sanattoman viestinnän, kuvankohteiden muun toiminnan, symbolisten kohteiden ym. <strong>vaikutus</strong> oli monissa kuvissa niinsuuri, että kuvan tekniset ominaisuudet vaikuttivat jäävän kuvan tulkintaa määräävinätekijöinä toisarvoisiksi.Rajaus ei yleisesti ottaen vaikuttanut kohteiden tärkeyteen yhtä paljon kuin niidenerottuvuuteen. Ainoastaan yhdessä kuvassa rajaus vaikutti kohteen tärkeyteen enemmän kuinerottuvuuteen siten, että ero oli tilastollisesti melkein merkitsevä. Kuvan kohdalla ilmeni, ettävaikka kohde ei rajauksesta huolimatta erottuisi kuvasta visuaalisesti, rajaus voi silti vaikuttaa
sen tärkeyteen. Rajauksella oli tilastollisesti merkitsevä <strong>vaikutus</strong> kohteen tärkeyteen kuvissa,joissa rajaus vaikutti lähikuvassa olevien henkilöiden kasvojen sijaintiin kuvassa sekä siihen,näkyivätkö henkilöiden kädet kuvassa. Rajauksella oli siis <strong>vaikutus</strong>ta kohteen tärkeyteensilloin, kun se vaikutti kuvan kohteiden informaatioarvoon ja sanalliseen viestintään.Terävyys vaikutti tulosten perusteella ohjaavan katsojan tulkintaa kuvasta silloin, kun kuvassaon kilpailevia kohteita, joiden merkityksestä katsoja ei ole varma. Mikäli katsoja saa kuvansisällön perusteella vahvan mielipiteen siitä, mikä kuvassa on tärkeää, pieni epäterävöitys eivaikuta mielipiteeseen. Kokeissa tehdyt epäterävöitykset olivat niin pieniä, että ne eivätestäneet kuvan sisällön ymmärtämistä.Tulosten perusteella värikylläisyydellä voi olla <strong>vaikutus</strong>ta paitsi kohteen silmiinpistävyyteen,myös sen tärkeyteen eli korkeamman tason merkitykseen. Yleisesti ottaen värikylläisyyden<strong>vaikutus</strong> kohteiden tärkeyteen ei kuitenkaan ollut yhtä suuri kuin sen <strong>vaikutus</strong> kohteidenerottuvuuteen.Koetulosten perusteella kirkkauden säädöllä voi joissakin kuvissa olla <strong>vaikutus</strong>ta kohteentärkeyteen. Yksittäisen kuvassa esiintyvän henkilön vaatteiden kirkkauden säätö puolestaan eivaikuttanut kohteen tärkeyteen. Myöskään kontrastin säädöt eivät vaikuttaneet tilastollisestimerkitsevästi kohteiden tärkeyteen, mutta joidenkin kuvien kohdalla erot olisivatvoimakkaammilla säädöillä ja/tai suuremman koehenkilöjoukon mahdollistamallanormaaliapproksimaatioon perustuvalla z-testillä analysoituina saattaneet olla tilastollisestimerkitseviä. Kuvan koon suurentaminen voi selventää kuvan viestiä tekemällä sentärkeimmästä kohteesta paremmin erottuvan. Kuvan koko voi myös vaikuttaa siihen, kuinkayksityiskohtaisella tasolla kohteita arvioidaan.11610.4 P<strong>eri</strong>f<strong>eri</strong>anäkökoeKun uutiskuvat nähtiin p<strong>eri</strong>f<strong>eri</strong>anäön alueella, värikylläisyyden säädöllä oli useimmin<strong>vaikutus</strong>ta kohteiden erottuvuuteen. Tilastollisesti vähintään melkein merkitsevä ero kohteenerottuvuudessa ilmeni kaikissa neljässä kuvassa, joiden värikylläisyyttä säädettiin paikallisesti.Säädöt tehtiin kohteille, jotka sisälsivät lämpimiä värejä eli punaista, oranssia ja keltaista.Värikylläisyys vaikutti eniten myös siihen, minkälaisen vaikutelman kuva välitti. Myöskoehenkilöiden kommenttien perusteella väreillä oli eniten <strong>vaikutus</strong>ta siihen, että jokin kohdeerottui kuvasta.Kirkkauden voimakas (50%-yks.) säätö vaikutti lähikuvassa olevan kohteen erottuvuuteentilastollisesti merkitsevästi yhdessä kuvassa. Melko voimakas kontrastin paikallinen säätö voitulosten perusteella vaikuttaa siihen, mikä p<strong>eri</strong>f<strong>eri</strong>anäön alueella nähtävässä kuvassa kiinnittääkatsojan huomion. Kohteen ja muun kuvan sisältö vaikuttaa luonnollisesti erottuvuuteen.Ihmiskasvot lähikuvassa kiinnittivät katsojien huomion niin voimakkaasti, että korkeakaankontrasti ei tehnyt taustaelementistä erottuvampaa.
- Page 1 and 2:
TEKNILLINEN KORKEAKOULUAutomaatio-
- Page 3 and 4:
HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGYDe
- Page 5 and 6:
SISÄLLYSLUETTELO1 JOHDANTO........
- Page 7 and 8:
9.1.2 Koeaineisto..................
- Page 9 and 10:
2luettavan tekstin lähistöllä n
- Page 11 and 12:
4Mikä määrittääjonkin viestiks
- Page 13 and 14:
2.3 Viestin muodostuminen merkityks
- Page 15 and 16:
on denotaatiota tulkinnanvaraisempi
- Page 17 and 18:
kummemmin. Sekulan (1984) mukaan va
- Page 19 and 20:
12katsojaan), sosiaalinen etäisyys
- Page 21 and 22:
Värit on ladattu symbolisilla merk
- Page 23 and 24:
164 UUTISKUVA4.1 YleistäUutiskuva
- Page 25 and 26:
Uutiskuvat voidaan toisaalta luokit
- Page 27 and 28:
Taulukko 2. Uskottavan ja epäuskot
- Page 29 and 30:
2. Henkilökohtaisuus ja yksityisyy
- Page 31 and 32:
Myös valmiita valokuvia on korjail
- Page 33 and 34:
265 VISUAALINEN HAVAITSEMINEN5.1 Ha
- Page 35 and 36:
28ylläpitohavaitseminenSensorinenm
- Page 37 and 38:
30Adaptaatiotasoon vaikuttaa verkko
- Page 39 and 40:
preattentive stage), jossa visuaali
- Page 41 and 42:
tiedonlähteisiin turvautuen. Aivot
- Page 43 and 44:
366 KUVAN VISUAALINEN HAVAITSEMINEN
- Page 45 and 46:
38Kuvaa katsottaessa ensimmäisen f
- Page 47 and 48:
luminanssin kontrastiherkkyys (Mull
- Page 49 and 50:
427 TUTKIMUSMENETELMÄT7.1 Yleistä
- Page 51 and 52:
44värisävyille. Kylmillä väreil
- Page 53 and 54:
46yksityiskohtia paremmin (Kobré,
- Page 55 and 56:
48terävyys voi vaikuttaa katsojall
- Page 57 and 58:
esittää?” ja ”miten kuva pit
- Page 59 and 60:
täydellisesti. Esim. adjektiivipar
- Page 61 and 62:
parametrin säädöllä ei ole vaik
- Page 63 and 64:
568 SILMÄILY- JA SYVENTYMISKOE8.1
- Page 65 and 66:
58kuva 2H = 19S = 9B = 9531 %-yks.H
- Page 67 and 68:
60kuva 26 kuva 35+ Metsäpalo + Mie
- Page 69 and 70:
Koko62Alla nähtävistä seitsemäs
- Page 71 and 72: 64kuva 16 kuva 21taka-ala (1,5 pix)
- Page 73 and 74: 66- Mitkä tekijät vaikuttivat mie
- Page 75 and 76: Kirkkaus68Kirkkauden säädöllä e
- Page 77 and 78: Koon muuttaminen voi siis joissakin
- Page 79 and 80: esiintymisestä koehenkilöiden kom
- Page 81 and 82: 74parametri kuva Kohde R1 (%) R2 (%
- Page 83 and 84: Kuvassa 23 yhteensä 58 prosenttia
- Page 85 and 86: 21 ja 31 oli kuvan yläosassa sijai
- Page 87 and 88: 80Taulukko 10. Katsomisajan- ja arv
- Page 89 and 90: 829 PERIFERIANÄKÖKOE9.1 Koeasetel
- Page 91 and 92: 84KirkkausAlla nähdään kuusi kuv
- Page 93 and 94: 86kuva 32 (vasen)kuva 39 (oikea)−
- Page 95 and 96: 88kuva 20 (vasen)kuva 24 (vasen)kuv
- Page 97 and 98: 90kuva 08 (vasen)kuva 09 (oikea)tak
- Page 99 and 100: 92tuli kiinnittää (23 astetta kuv
- Page 101 and 102: onnistui hyvin kun vain muisti kesk
- Page 103 and 104: Kirkkaus96Kirkkauden säätö aiheu
- Page 105 and 106: 98yhteenveto siitä, minkälaisia a
- Page 107 and 108: 100Taulukko 15. Kuvat ja adjektiivi
- Page 109 and 110: 102kohteen esille tuleminen voi luo
- Page 111 and 112: 104Adjektiiviparien välinen korrel
- Page 113 and 114: 9.2.3 Kuvan sisällön ymmärtämin
- Page 115 and 116: sekä siviilien ja sotilaiden vasta
- Page 117 and 118: 110Tekijä Esimerkkejä lkm %Aihe P
- Page 119 and 120: ”Tilanteen ’virallisuuden’ p
- Page 121: Tutkittaessa teknisten parametrien
- Page 125 and 126: 11811 YHTEENVETOTutkimuksen tavoitt
- Page 127 and 128: Fiske, J. 1998. Merkkien kieli: joh
- Page 129 and 130: Lee, H-W.; Legge, G.E.; Ortiz, A. 2
- Page 131 and 132: 124Saida, S.; Ikeda, M. 1979. Usefu
- Page 133: LIITTEETLiitteet löytyvät oheisel