Teknisten parametrien vaikutus uutiskuvan viestiin eri ...

kummemmin. Sekulan (1984) mukaan valokuvan denotatiivista ja konnotatiivista merkitystäei tosimaailmassa voida erottaa toisistaan, sillä ”minkä tahansa merkityksellisen kuvankohtaamisen täytyy tapahtua konnotaation tasolla”. Myös kuvan tasot ovat välttämättömiätoistensa olemassaololle ja kietoutuvat toisiinsa merkityksellistämisessä (Hatva, 1998), aivankuten denotaatio- ja konnotaatiotasot kietoutuvat toisiinsa. Denotatiivisten ja konnotatiivistenmerkitysten katsotaan pääasiallisesti syntyvän kuvan semanttisella ja pragmaattisella tasolla.Merkitys voi kuitenkin alkaa muotoutua jo syntaktisella tasolla esim. värien aiheuttamistamielleyhtymistä (3.5), vaikka kuvan tunnistettava sisältö kuuluu semanttiselle tasolle.Esimerkkinä denotaatiotason ja konnotaatiotason koodeista kuvissa Hall (1984) mainitseevillapaidan. Denotaatiotason koodi on, että kyseessä on kuva esineestä, joka yksiselitteisestitunnistetaan villapaidaksi. Konnotaatiotason koodi on avoin. Merkki täytyy ensin viestiämerkiksi denotatiivisesti, ja vasta sen jälkeen konnotaatiot monipuolistavat kohteenmerkityksiä lisäämällä siihen laatuominaisuuksia ja määreitä. Konnotaatiot myös liittävätkohteet yhteiskunnallisiin ja maailmankatsomuksellisiin näkökulmiin. Konnotaatiotasollavillapaidalla voidaan siis kontekstista riippuen viitata moneen asiaan, kuten esim. lämpimänäpysymiseen tai epämuodolliseen pukeutumistyyliin. Kontekstilla, johon ilmaistu kohde onsijoitettu, on näin ollen voimakas vaikutus siihen, miten kohde voi viitata lisämerkityksiin, jasiten sen välittämään viestiin. Kuvan kontekstia käsitellään tarkemmin kohdassa 3.3.Lacey (1998) jakaa kuvan koodit muodollisiin ja epämuodollisiin. Muodollisia koodeja ovaterilaiset kuvan muotoon kuuluvat asiat, kuten rajaus, suunta (pysty tai vaaka) ja kuvakulma.Muodollisilla koodeilla voi olla myös konnotatiivisia merkityksiä. Esim. kuvakulmandenotatiiviset merkitykset voivat olla korkea tai matala kuvakulma. Korkean kuvakulmankonnotatiivinen merkitys voi kuitenkin kertoa kohteen alemmuudesta ja matalan kuvakulmankonnotaatio voi ilmaista kohteen valta-asemaa. Rajausta käsitellään tarkemmin kohdassa7.2.5.Kuva-analyysin epämuodollisiin koodeihin Lacey (1998) lukee ankkuroinnin, kuvanvalinnanja rajauksen, vastakkainasettelun, lajityypin ja värin. Ankkurointi tarkoittaa kuvanmahdollisesti moniselitteisen merkityksen selventämistä kuvatekstillä, eli kuvan lähettäjäntarkoittaman merkityksen vahvistamista. Kuvanvalinnan tarkoitus on valita suuresta samaaaihetta esittävästä kuvajoukosta se, jonka uskotaan välittävän haluttu viesti parhaiten.Vastakkainasettelussa kuvia sijoitetaan toistensa läheisyyteen, jolloin ne yhdessä sisältävätmerkityksiä, joita yksittäiset kuvat eivät sisältäisi. Tästä esimerkkinä voidaan mainita ns."ennen ja jälkeen" -kuvat. Kuvan lajityyppi vaikuttaa katsojan odotuksiin ja sitä kautta myöskuvan tulkintaan. Värejä käsitellään tarkemmin kohdassa 3.5.103.3 Kuvan kontekstiValokuva on Sekulan (1984) mukaan ”epätäydellinen” ilmaisu siinä mielessä, että senvälittämä viesti riippuu valokuvan ulkopuolisista ehdoista ja ennakko-odotuksista. Konteksti