Teknisten parametrien vaikutus uutiskuvan viestiin eri ...

ominaisuudet olivat sekä laadullisesti että määrällisesti samaa luokkaa 0-20 asteen päässäfoveasta, kun ärsyke skaalattiin paikallisen kontrastiherkkyyden mukaan. He tulivat siis siihentulokseen, että kontrastikoodauksen mekanismit ovat samankaltaisia fovea- ja periferianäössä.Lisäksi korkeiden fysikaalisten kontrastien tuottamat kontrastihavainnot periferianäön alueellaeivät muutu epäkeskisyyden kasvaessa eli siirryttäessä kauemmas näkökentän periferiaan,vaikka kontrastin havaitsemisen kynnys kasvaa selvästi (Cannon, 1985). Myös kaarevuudenhavaitseminen ja erottaminen fovea- ja periferianäön alueella voidaan rinnastaayksinkertaisesti ärsykkeen kokoa muuttamalla. Tietynkokoiselle tarkannäön alueellaesitettävälle ärsykkeelle samantasoinen suorituskyky 1,5-2 asteen päässä periferiassasaavutetaan kaksinkertaistamalla ärsykkeen koko. (Whitaker et al., 1993)Farrell et al. (1990) raportoivat, että numeroiden tunnistuskyky saatiin ärsykkeen kokoaskaalaamalla samalle tasolle tarkannäön alueella ja kahdeksan asteen päässä periferiassa.Strasburger ja Rentschler (1996) vertailivat numeroiden tunnistusta ja kontrastinhavaitsemista. He tulivat siihen tulokseen, että numeron ja taustan välisen kontrastin ollessaalle kaksi prosenttia muotojen tunnistus rajoittuu keskeisen näkökentän alueelle. Siirryttäessäyli kuusi näkökulman astetta foveasta periferiaan päin numeron suurentaminen ei parannasuorituskykyä tarkannäön tasolle, jos kontrasti on alle neljä prosenttia. Tästä huolimattayksinkertaiset havaitsemistehtävät suoritettiin yhtä hyvin näkökentän eri kohdissa, kunärsykkeen kokoa kasvatettiin suhteessa epäkeskisyyteen. Myös Mäkelä et al. (2001) toteavat,että tietyissä tehtävissä, kuten numeroiden ja kasvojen tunnistamisessa, kokoa muuttamalla eipystytä saavuttamaan kontrastiherkkyyden vastaavuuksia fovea- ja periferianäön välille, vaanvaaditaan myös kontrastin lisäämistä.Terävyyttä havaittaessa periferianäön alueella tapahtuu ilmiö, jota kutsutaan termillä”terävyyden ylipysyvyys” (engl. sharpness overconstancy). Ilmiö on todistettu tutkimuksissa(Galvin et al., 1997), joissa koehenkilöt vertasivat foveanäön ja periferianäön alueillaesitettyjen horisontaalisten viivojen terävyyttä. Kaikki koehenkilöt arvioivat epäterävänperiferianäön alueella esitetyn viivan todellista terävämmäksi foveanäön alueella. Toisaaltaniiden viivojen, joita oli epäterävöitetty vain hieman, kohdalla periferianäön alueella esiintyihienoinen terävyyden ”alipysyvyys”.Myös värien havaitseminen heikkenee periferianäön alueella tappisolujen vähäisen määräntakia (kuva 11). Aiemmin on väitetty, että ihmisen verkkokalvo on dikromaattinen eli punavihersokeayli 25-30 näkökulman asteen päässä foveasta sekä monokromaattinen eli värisokeayli 40-50 asteen päässä foveasta. Kaikki kolme tappisolutyyppiä ovat kuitenkin läsnääärimmäisessäkin periferiassa. Värejä pystytäänkin erottamaan melko hyvin jopa periferianäärilaidoilla, mikäli ärsykkeet ovat tarpeeksi suuria kooltaan. Ärsykkeen koon pysyessävakiona havaitseminen heikkenee, kun ärsyke siirtyy foveasta periferiaan. (Nagy et al., 1990;Rovamo & Iivanainen, 1991) On kuitenkin todettu, että jokaisella paikkataajuudella värinkontrastiherkkyys heikkenee siirryttäessä periferiaan n. kaksi kertaa yhtä jyrkästi kuin39