Teknisten parametrien vaikutus uutiskuvan viestiin eri ...

15keltaisesta ja aikuiset lapsia enemmän vihreästä väristä, kun taas sininen ja punainen värimiellyttävät sekä lapsia että aikuisia (Terwogt & Hoeksma, 1995).3.6 Kuvan vastaanottaja viestin tulkitsijanaSekula (1984) muistuttaa, että niin luonnollista kuin se ihmiselle onkin, taito ”lukea”valokuvia ei ole synnynnäinen, vaan opittu kyky. Ihmiset, jotka eivät ole koskaan nähneetvalokuvia, eivät kykene näkemään niissä tosielämän ihmisten ja esineiden kaksiulotteisiaedustuksia. Alkuasukasnainen, jolle näytettiin valokuvaa hänen pojastaan, ei tunnistanutkuvassa minkäänlaista hahmoa, ennen kuin hänelle osoitettiin valokuvan yksityiskohtia jaselitettiin sanallisesti, että kuva esittää poikaa. Tästä huolimatta saatetaan sanoa, että valokuvaon ”tuolla puolen puheen kyvyn” tai sanoma, jolla on ”universaalia merkittävyyttä”.Valokuvan ajatellaan siis olevan ”yleismaailmallinen ja itsenäinen kieli- jamerkkijärjestelmä”. Tämä on Sekulan mukaan väärin siinä mielessä, että kulttuuri vaikuttaavalokuvan merkitykseen.Berthold Beilerin (ref. Saraste, 1996) mukaan hyvän katsojan täytyy tuntea todellisuutta, jottahän voi nähdä, mikä kuvissa on totta. Hyvällä katsojalla on elävä ja rikas mielikuvitus, jonkaavulla hän tulkitsee kuvan tarjoamia mielleyhtymiä. Lisäksi hän kehittää jatkuvasti kuvakielentuntemustaan pystyäkseen kokemaan kuvan tarjoaman esteettisen elämyksen. Edellä ontodettu, että viestin merkitysten voidaan ajatella syntyvän vuorovaikutuksessa vastaanottajankanssa, riippuen siitä, miten vastaanottaja tulkitsee viestin. Näin ollen riippumatta siitä, onkokatsoja Beilerin määritelmän mukaan ”hyvä”, hänellä on vaikutusta siihen, minkälaisen viestinkuva välittää. Eri vastaanottajat voivat tulkita viestejä hyvinkin eri tavoin. Leena Saraste(1996) kirjoittaa: ”jokainen kuva jää osittain piilokuvaksi. (...) Osa konkreettisesta kohteestajää havaitsematta ja samalla katsoja heijastaa siihen lisää: omia tunteitaan ja kokemuksiaan.”Ei siis ole itsestään selvää, että valokuvaan ladattu merkitys välittyy katsojalle täydellisenä.Merkitys voi siirtyä epätäydellisenä, jolloin se vastaanotetaan vaillinaisena tai vääristyneenä.On myös mahdollista, että katsoja tulkitsee kuvan täysin eri tavalla kuin kuvan lähettäjätarkoitti. Tämä voi johtua siitä, että hän ei tunne lähettäjän koodia, tai siitä, että hän ei hyväksylähettäjän koodia ja valitsee tietoisesti eri tavan tulkita kuvan. (Hall, 1984)Saraste (1996) muistuttaa myös katsojan (kuvan kohteeseen kohdistuvan) ennakkoasenteenvaikutuksesta siihen, mitä hän näkee kuvassa. Leuban ja Lucasin (1945) hypnoosikokeissakoehenkilöt arvioivat saman kuvan varsin eri tavoin riippuen siitä, millaiselle tuulelle heidätoli hypnotisoitu; hyväntuulisiksi, kriittisiksi tai ahdistuneiksi. Eräässä testikuvista oli mies,jota sotilaat kantoivat paareilla lentokoneeseen. Hyväntuulisiksi hypnotisoituina koehenkilötnäkivät kuvassa miehen, josta pidettiin hyvää huolta, ja joka vietiin turvaan. Ahdistuneiksihypnotisoituina koehenkilöt olivat sitä mieltä, että mies oli huonossa kunnossa. Hän ei heidänmielestään ehkä selviäisi hengissä, ja kyseessä oli pelottava hätätapaus.