eli asiayhteys määrittää siis väistämättä valokuvaviestin merkityksen. Kuten kuvasta 5(Nordström, 1989) nähdään, kuvalla on useita konteksteja: sisäinen, ulkoinen, lähettäjä- javastaanottajakonteksti. Kaikista ulkoisista asiayhteyksistä irrotetulla kuvalla on ainoastaansisäinen konteksti, joka muodostuu kuvan sisäisten osien perusteella. Sitä voidaan kutsuamyös kuvan syntaktiseksi ja semanttiseksi kokoonpanoksi. Sisäisen kontekstin merkityksetovat siis pääasiassa denotatiivisia, mutta myös konnotatiivisia. Sisäiseen kontekstiin kuuluvatmyös esim. kertova esitys sekä metaforat ja metonymiat. Kuvan ulkoista kontekstia luovatkuvalle olennaiset lähiympäristön tekijät. Esim. lehtikuvan kohdalla niitä ovat lehtijutunotsikko ja teksti, kuvateksti ja mahdolliset muut kuvat. Kuvan lähettäjäkontekstiin kuuluvatmerkitykset, jotka yhdistetään kuvaan sen perusteella, mitä tiedetään esim. sen tekijästä,omistajasta tai julkaisijasta. Vastaanottajakonteksti tarkoittaa sosiaalista ja kielellistäympäristöä, joka vaikuttaa vastaanottajaan kuvaa tulkittaessa.11SISÄINEN KONTEKSTIKuvan kielioppiLÄHETTÄJÄVIESTINTÄVÄLINE(Konkreettinen kuva)VASTAANOTTAJALÄHETTÄJÄ-KONTEKSTIYhteys kuvan tekijän,työtov<strong>eri</strong>en,toimeksiantajan, omistajanym. välilläULKOINEN KONTEKSTIotsikot, kuvatekstit, puhe,ääni, musiikki,muut kuvatVASTAANOTTAJA-KONTEKSTIYhteys yksittäisentulkitsijan, kanssatulkitsijoiden,ympäristön ym.välilläKuva 5. Kuvan kontekstit (Nordström, 1989)3.4 Kuvan merkitystä luovat tehtävätKuva suorittaa samanaikaisesti kolme <strong>eri</strong>laista metasemioottista merkitystä luovaa tehtävää(Harrison, 2003; Kress & van Leeuwen, 1996):1. Esittävä metafunktio liittyy kuvan henkilöihin, paikkoihin ja objekteihin, eli ns.esitettyihin osallistujiin. Funktio vastaa kysymykseen ”Mitä kuva esittää?” Senrakenteet ovat kertova (toimintaa ja tapahtumia esittävä) ja käsitteellinen (luokitteluja,rakennetta tai merkitystä esittävä).2. Henkilöiden välinen metafunktio kohdistuu kaikkien kuvan tuotantoon ja katsomiseenosallistuvien (kuvan luoja, esitetyt osallistujat sekä katsoja) toimintoihin. Se vastaakysymykseen “Miten kuva pitää yllä katsojan mielenkiinnon?” Henkilöiden välisenmetafunktion ominaisuuksia ovat katseen taso (esitettyjen osallistujien suhteessa
12katsojaan), sosiaalinen etäisyys ja intiimiys, sekä perspektiivi (horisontaali- javertikaalikulmat).3. Sommittelullinen metafunktio vastaa kysymykseen ”Miten esittävä ja henkilöidenvälinen metafunktio suhtautuvat toisiinsa ja yhdentyvät mielekkääksikokonaisuudeksi?” Kuvakielessä sommittelu vastaa puhutun kielen lauseoppia;sääntöjoukkoa, joiden avulla kielen merkit, kuten sanat, voidaan järjestääkieliopillisesti siten, että lukija ymmärtää ne.Seuraavassa käsitellään tarkemmin sommittelua sekä esittävään ja henkilöiden väliseenmetafunktioon liittyvää sanatonta viestintää.3.4.1 SommitteluKuvan sommittelu muodostuu Laceyn (1998) mukaan sen perusteella, miten kohteetsijaitsevat kuvassa. Hatvan (1987) mukaan sommittelu on monitahoinen asia, jossa ”kaikkiriippuu kaikesta”. Pelkkä kohteiden sijainti ei määritä kuvan sommittelua, vaan myös esim.värit vaikuttavat sommitteluun.Sommittelussa voidaan käyttää hyväksi rytmiä, tasapainoa ja jännitettä. Rytmi tai toisto lisääkuvan kiinnostavuutta ja järjestystä. Kuvan elementtien tasapaino miellyttää katsojan silmää.Toisaalta katsojassa levottomuutta herättävä epätasapaino voi olla tarkoituksellinen tehokeino.Tasapaino voi olla symmetrinen tai epäsymmetrinen, staattinen tai dynaaminen (luodenvaikutelman liikkeestä). Kuvan elementtien välinen jännite voi liittyä kokoon, etäisyyksiin,muotoihin, suuntiin, tummuuteen ja vaaleuteen, väreihin tai määrään. (Huovila, 1996)Erilaisiin sommittelutyyleihin liitetään konnotatiivisia merkityksiä. Tavanomainen jasovinnainen sommittelu luo poseeratun ja rauhallisen vaikutelman. Epäsovinnainen jaepäsymmetrinen sommittelu sitä vastoin liitetään dokumentaarityyliin ja juuri tapahtuvantosielämän kuvaamiseen. Dynaaminen sommittelu voi luoda mielikuvan konfliktista. (Lacey,1998)Sommittelu käyttää kolmea järjestelmää liittämään toisiinsa kuvan esittäviä ja henkilöidenvälisiä merkityksiä (Harrison, 2003; Kress & van Leeuwen, 1996):1. Informaatioarvo, johon vaikuttaa kohteen sijainti kuvan tietyllä alueella: oikealla taivasemmalla, ylhäällä tai alhaalla, keskellä tai reunassa. Eri sijainneilla onkonnotatiiviset merkityksensä. Länsimaissa lukusuuntaan perustuen vasemmalla olevatkohteet käsitetään tutuiksi (engl. given) ja oikealla olevat uusiksi (engl. new). Ylhäälläolevat kohteet käsitetään ihanteellisiksi (engl. ideal) ja alhaalla olevat todellisiksi (engl.real). Kuvan keskellä olevat kohteet sisältävät kuvan tärkeimmän informaation jareunoilla olevat kohteet ovat alempiarvoisia.
- Page 1 and 2: TEKNILLINEN KORKEAKOULUAutomaatio-
- Page 3 and 4: HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGYDe
- Page 5 and 6: SISÄLLYSLUETTELO1 JOHDANTO........
- Page 7 and 8: 9.1.2 Koeaineisto..................
- Page 9 and 10: 2luettavan tekstin lähistöllä n
- Page 11 and 12: 4Mikä määrittääjonkin viestiks
- Page 13 and 14: 2.3 Viestin muodostuminen merkityks
- Page 15 and 16: on denotaatiota tulkinnanvaraisempi
- Page 17: kummemmin. Sekulan (1984) mukaan va
- Page 21 and 22: Värit on ladattu symbolisilla merk
- Page 23 and 24: 164 UUTISKUVA4.1 YleistäUutiskuva
- Page 25 and 26: Uutiskuvat voidaan toisaalta luokit
- Page 27 and 28: Taulukko 2. Uskottavan ja epäuskot
- Page 29 and 30: 2. Henkilökohtaisuus ja yksityisyy
- Page 31 and 32: Myös valmiita valokuvia on korjail
- Page 33 and 34: 265 VISUAALINEN HAVAITSEMINEN5.1 Ha
- Page 35 and 36: 28ylläpitohavaitseminenSensorinenm
- Page 37 and 38: 30Adaptaatiotasoon vaikuttaa verkko
- Page 39 and 40: preattentive stage), jossa visuaali
- Page 41 and 42: tiedonlähteisiin turvautuen. Aivot
- Page 43 and 44: 366 KUVAN VISUAALINEN HAVAITSEMINEN
- Page 45 and 46: 38Kuvaa katsottaessa ensimmäisen f
- Page 47 and 48: luminanssin kontrastiherkkyys (Mull
- Page 49 and 50: 427 TUTKIMUSMENETELMÄT7.1 Yleistä
- Page 51 and 52: 44värisävyille. Kylmillä väreil
- Page 53 and 54: 46yksityiskohtia paremmin (Kobré,
- Page 55 and 56: 48terävyys voi vaikuttaa katsojall
- Page 57 and 58: esittää?” ja ”miten kuva pit
- Page 59 and 60: täydellisesti. Esim. adjektiivipar
- Page 61 and 62: parametrin säädöllä ei ole vaik
- Page 63 and 64: 568 SILMÄILY- JA SYVENTYMISKOE8.1
- Page 65 and 66: 58kuva 2H = 19S = 9B = 9531 %-yks.H
- Page 67 and 68: 60kuva 26 kuva 35+ Metsäpalo + Mie
- Page 69 and 70:
Koko62Alla nähtävistä seitsemäs
- Page 71 and 72:
64kuva 16 kuva 21taka-ala (1,5 pix)
- Page 73 and 74:
66- Mitkä tekijät vaikuttivat mie
- Page 75 and 76:
Kirkkaus68Kirkkauden säädöllä e
- Page 77 and 78:
Koon muuttaminen voi siis joissakin
- Page 79 and 80:
esiintymisestä koehenkilöiden kom
- Page 81 and 82:
74parametri kuva Kohde R1 (%) R2 (%
- Page 83 and 84:
Kuvassa 23 yhteensä 58 prosenttia
- Page 85 and 86:
21 ja 31 oli kuvan yläosassa sijai
- Page 87 and 88:
80Taulukko 10. Katsomisajan- ja arv
- Page 89 and 90:
829 PERIFERIANÄKÖKOE9.1 Koeasetel
- Page 91 and 92:
84KirkkausAlla nähdään kuusi kuv
- Page 93 and 94:
86kuva 32 (vasen)kuva 39 (oikea)−
- Page 95 and 96:
88kuva 20 (vasen)kuva 24 (vasen)kuv
- Page 97 and 98:
90kuva 08 (vasen)kuva 09 (oikea)tak
- Page 99 and 100:
92tuli kiinnittää (23 astetta kuv
- Page 101 and 102:
onnistui hyvin kun vain muisti kesk
- Page 103 and 104:
Kirkkaus96Kirkkauden säätö aiheu
- Page 105 and 106:
98yhteenveto siitä, minkälaisia a
- Page 107 and 108:
100Taulukko 15. Kuvat ja adjektiivi
- Page 109 and 110:
102kohteen esille tuleminen voi luo
- Page 111 and 112:
104Adjektiiviparien välinen korrel
- Page 113 and 114:
9.2.3 Kuvan sisällön ymmärtämin
- Page 115 and 116:
sekä siviilien ja sotilaiden vasta
- Page 117 and 118:
110Tekijä Esimerkkejä lkm %Aihe P
- Page 119 and 120:
”Tilanteen ’virallisuuden’ p
- Page 121 and 122:
Tutkittaessa teknisten parametrien
- Page 123 and 124:
sen tärkeyteen. Rajauksella oli ti
- Page 125 and 126:
11811 YHTEENVETOTutkimuksen tavoitt
- Page 127 and 128:
Fiske, J. 1998. Merkkien kieli: joh
- Page 129 and 130:
Lee, H-W.; Legge, G.E.; Ortiz, A. 2
- Page 131 and 132:
124Saida, S.; Ikeda, M. 1979. Usefu
- Page 133:
LIITTEETLiitteet löytyvät oheisel