Teknisten parametrien vaikutus uutiskuvan viestiin eri ...

48terävyys voi vaikuttaa katsojalle välittyvään viestiin siten, että terävänä näkyvä kohdemielletään tärkeämmäksi kuin epäterävöitetty kohde.Epäterävöitys on perustavaa laatua oleva tapa kuvata syvyyttä eli etäisyyttä (Edgar, 2001).Valokuvauksessa kameran linssin aukon koko vaikuttaa terävyysalueeseen, eli kuvassasyvyyssuunnassa terävänä näkyvään alueeseen. Mitä suurempi aukko, sitä pienempiterävyysalue. Terävyysalueen ulkopuolella olevat kohteet näkyvät kuvassa sumeina.Terävyyttä säätämällä voidaan siis luoda vaikutelma etäisyydestä (McClelland & Eismann,1999).Kohteen, taustan tai jopa koko kuvan epäterävöittäminen on myös keino lisätäliikkumattomasta kuvasta välittyvää vaikutelmaa liikkeestä. (Fox & Kerns, 1961) Kuvanepäterävyys voi olla myös tahatonta. Tosin uutiskuvan dramaattisuus saattaa kompensoidapuutteet terävyydessä. Kobrén (2000) mukaan jännittävä uutiskuva on parempi kuin teknisestihyvä mutta tylsä kuva.7.3 Katselukontekstit7.3.1 Kuvan silmäilyKuvan silmäilyn eli katsomisajan suhteen rajoitetun katsomisen avulla selvitettiin, mitenteknisten parametrien säätö vaikuttaa siihen, mikä kuvasta erottuu eniten, eli on visuaalisestisilmiinpistävintä. Ärsykkeen kestoksi eli aikajaksoksi, jolloin kuva näkyy näytöllä, valittiin0,3 sekuntia. Aika valittiin, koska haluttiin antaa katsojalle tarpeeksi aikaa saada jonkinlainenkäsitys kuvan sisällöstä (6.3), mutta ei tarpeeksi aikaa useammalle kuin yhdelle fiksaatiolle(6.1.2). Kuvasta jää näin ”välähdyksenomainen” vaikutelma, eikä sen kaikkia konnotatiivisia(2.3.2) merkityksiä ehditä havaitsemaan ja tulkitsemaan. Todennäköisesti edes kuvan kaikkiadenotatiivisia merkityksiä ei havaita. Voitiin olettaa, että ärsykkeen ollessa ajallisesti näinlyhyt katsojan suorittama kuvan analyysi sijoittuu pääasiallisesti syntaksin ja semantiikantasolle (3.1). Sommittelun (3.4.1) ja näin ollen myös teknisten parametrien oletettiin erityisestivaikuttavan siihen, mikä kuvasta eniten erottuu.7.3.2 Kuvaan syventyminenKuvaan syventymisen eli vapaasti ja ilman aikarajaa tapahtuvan katsomisen avulla selvitettiin,miten teknisten parametrien säätö vaikuttaa siihen, mitä katsoja pitää kuvassa tärkeänä, kunhän on katsonut sitä rauhassa pohtien. Kun katsoja saa tarkastella kuvaa rauhassa, hän ehtiihavaita sen kokonaisuudessaan ja tulkita kuvan denotatiiviset ja konnotatiiviset merkitykset.Lisäksi katsojan henkilökohtaiset assosiaatiot vaikuttavat tulkintaan, joten on todennäköistä,että katsojien keskuudessa esiintyy hajontaa siinä, mitä he pitävät tärkeimpänä. Uutiskuvandenotaatiotason merkityksiin kuuluu, mitä kuva esittää; esim. se, että siinä on mies.