Teknisten parametrien vaikutus uutiskuvan viestiin eri ...

Värit on ladattu symbolisilla merkityksillä, jotka vaihtelevat usein paljonkin eri maidenkulttuurien välillä. Musta voi tarkoittaa virallisuutta, tyyliä, surua tai kuolemaa. Sininenyhdistetään asianmukaisuuteen, totuuteen, maskuliinisuuteen, bisnesmäisyyteen,ajattomuuteen tai sisäiseen rauhaan. Vihreä on luonnon, terveyden ja hedelmällisyyden väri.Punainen merkitsee intohimoa, elinvoimaa, luovuutta, lämpöä ja rakkautta – sekävallankumousta. Valkoinen on viattomuuden, rehellisyyden, puhtauden ja länsimaissaavioliiton symboli, mutta toisaalta itämaisissa kulttuureissa se on surun väri. Keltainen voitarkoittaa menestystä ja älyä, mutta myös pettämistä ja kateutta. Violetti viittaa suruun,katumukseen, hengelliseen mestaruuteen tai kuninkaallisiin. Oranssi yhdistetäänitsevarmuuteen, kestokykyyn ja ylpeyteen. (Huovila, 1996; Zakia, 2001)Barryn (1997) mukaan värillä on aina tunteisiin liittyvä puoli, joka johtuu osittainhenkilökohtaisista assosiaatioista, osaksi kokemuksesta luonnossa ja osaksi kulttuurista. Tietytvärit yhdistetään tiettyihin tunteisiin; englannin kielessä sininen yhdistetään alakuloisuuteen,ja käsite ”vihreä kateudesta” on tuttu suomenkin kielessä. Useissa tutkimuksissa on löydettyyhteys värien ja tunteiden välille (Terwogt & Hoeksma, 1995). Värejä yhdistetään tiettyihinominaisuuksiin myös samalla tavalla kuin fyysinen kosketus, kuten pehmeys tai vahvuus(Barry, 1997).Värit eivät ole voimakkuudeltaan samanarvoisia. Goethen väriasteikossa (ref. Huovila, 1996)eri väreille on annettu arvot suhteessa voimakkuuteen ja väripinnan kokoon. Keltainen onvoimakkain väri, ja kolme pintayksikköä keltaista väriä riittää luomaan yhtä voimakkaanhavainnon kuin yhdeksän yksikköä violettia. Punainen ja vihreä ovat yhtä voimakkaita jasijoittuvat keltaisen ja violetin väliin. Toisaalta punainen on psykologisesti voimakkain väri javihreää käytetään esim. sairaaloissa sen rauhoittavan vaikutuksen takia.Värit yhdistetään usein lämpötiloihin. Keltaista ja punaista pidetään lämpiminä, ja sinistä javihreää kylminä väreinä. Harmaasta väristä ei välity minkäänlaista lämpövaikutelmaa.Lämpimät värit yhdistetään aktiivisuuteen ja kylmät värit passiivisuuteen. (Brusila, 1998)Väreillä on myös energiataso. Zettlin (1990) mukaan värienergia on esteettinen vaikutus, jokavärillä on ihmiseen. Värin energia riippuu Zettlin mukaan sen sävystä, kylläisyydestä elipuhtaudesta, kirkkaudesta, väritetyn alueen pinta-alasta, sekä etualan ja taustan värienvälisestä kontrastista. Tyypillisiä ominaisuuksia korkean energian väreille ovat lämmin sävy,korkea kirkkaus, korkea värikylläisyys, suuri pinta-ala ja korkea kontrasti. Matalaenergisilleväreille sitä vastoin ominaista on kylmä sävy, alhainen kirkkaus, alhainen värikylläisyys, pienipinta-ala ja alhainen kontrasti.Ihmisillä on henkilökohtaisia mieltymyksiä värien suhteen. Persoonallisuustyypin katsotaanolevan yhteydessä värimieltymyksiin siten, että esim. ulospäin suuntautuneet ihmiset pitävätyleensä enemmän lämpimistä väreistä ja sisäänpäin kääntyneemmät ihmiset kylmistä väreistä(Brusila, 1998). Myös ikä vaikuttaa värimieltymyksiin. Lapset pitävät aikuisia enemmän14