Teknisten parametrien vaikutus uutiskuvan viestiin eri ...

Myös valmiita valokuvia on korjailtu aina, ja nykyään, digitaalikuvauksen aikakautenavalokuvien eriasteinen käsittely on entistä helpompaa. Digitaalinen kuvatekniikka alkoi levitäviestintäteollisuudessa jo 1980-luvun alussa. Sitä käytettiin televisiossa kuvanlaadunparantamiseen sekä tulostimissa valokuvien retusointiin, rasteripainatukseen, värinkorjailuunja värierotteluun. Jo vuonna 1989 Wall Street Journalin arvion mukaan kymmentä prosenttiakaikista Yhdysvalloissa julkaistavista värivalokuvista oli retusoitu tai muunneltu digitaalisesti.(Mitchell, 1992)Salon (2000) mukaan ”perusteellisempi kansainvälinen keskustelu uuden tekniikanvaikutuksista kuvajournalismiin” käytiin vasta 90-luvun vaihteessa. Digitaaliseen korjailuunkuuluu roskien poisto kuvasta ja värien säätö, eli kuvan muuttaminen teknisesti paremmaksi.Sen tavoitteena on parantaa kuvan teknistä laatua sisältöä muuttamatta. Digitaalinenmanipulaatio sitä vastoin vaikuttaa kuvan sisältöön, ja ylittää joskus eettisesti hyväksyttävätrajat.Maaliskuussa 2003 valokuvaaja Brian Walski turmeli uransa Los Angeles Times-sanomalehdessä. Walski otti kaksi valokuvaa brittisotilaasta irakilaisten siviilien joukonedessä. Hän yhdisti kuvat käyttäen toisen kuvan vasemman ja toisen kuvan oikean puolen. LosAngeles Times, Hartford Courant ja Chicago Tribune julkaisivat kuvan näkyvillä paikoilla –manipulaatiosta tietämättöminä. Tapahtuma johti journalistien keskuudessa keskusteluunkuvamanipulaation uhista ammatin uskottavuudelle. Vaikka teknologian mahdollistamakuvamanipulaation helppous on jo pitkään ollut kuvajournalistien (kuten varmasti kokomuunkin maailman) tiedossa, Walskin tapaus kohahdutti kuvaajan erinomaisen maineen jakuvan julkaisemien lehtien tason vuoksi. (Johnston & Rosen, 2003)Journalistien keskuudessa vallitsee erilaisia mielipiteitä siitä, kuinka pitkälle digitaalisessamanipulaatiossa pitäisi mennä. Yksi tunnetuimmista tapauksista digitaalisestakuvamanipulaatiosta lehdissä oli helmikuun 1982 National Geographic -lehden kansikuvajuttuGizan pyramideista. Pyramidit siirrettiin digitaalisen kuvankäsittelyn keinoin lähemmästoisiaan, jotta alunperin vaakaformaatissa ollut kuva saataisiin sopimaan lehdenpystyformaattiin. Tapahtuman aikaan National Geographicin pääkuvaajana toiminut Robert E.Gilka oli sitä mieltä, että rajoitettu sähköinen kuvamanipulaatio on kuin rajoitettu ydinsota –sellaista ei ole. Lehden päätoimittajan mielestä pyramidien siirtäminen sitä vastoin ei ollutvääristämistä, vaan ainoastaan keino luoda uusi näkökulma siirtämällä valokuvaajaatakautuvasti hieman eri paikkaan. Joidenkin mielipiteiden mukaan toimittajien pitäisi saadamuokata uutiskuvia vain globaalisti eli siten, että tehtävä muutos kohdistuu koko kuvaan,samaan tapaan kuin filmikameralla filttereitä käytettäessä. Löyhin asenne manipulointiin onniillä, joiden mielestä digitaalista kuvamanipulaatiota saa tehdä niin paljon kuin perinteisilläpimiötekniikoillakin pystyttäisiin tekemään, eli lisävalotusta, varjostuksia, vaalennusta,tummennusta ja kontrastin muokkaamista. (Kobré, 2000; Lester, 1991; Ritchin, 1990)24