12.07.2015 Views

Tässä - Arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus

Tässä - Arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus

Tässä - Arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

Suomen geologinen kartta 1 : 100 000, Kallioperäkarttojen selitykset, lehdet 1041 ja 1043Ritva Karhunenlit ovat maasälpä, kvartsi ja biotiitti, ja aksessorisina mineraaleina tavataan zirkonia,apatiittia, muskoviittia ja opaakkeja.Toinen kiillegneissien ryhmä, granaatti-kordieriittigneissit eli kintsigiitit (kuva3), on selvästi yleisempi. Nämä gneissit ovat useimmiten keskirakeisia, osin karkearakeisia,sinertävän harmaita ja voimakkaasti liuskeisia. Poimuttuneisuutta tavataanuseilla alueilla. Näissäkin gneisseissä tummien ja vaaleiden mineraalien määräsuhteidenvaihtelu osoittaa kivessä selkeän raitaisuuden. Näille gneisseille on tyypillistä,että osa raidoista sisältää sekä granaattia että kordieriittia, kun taas osasta raitojajompikumpi näistä mineraaleista on vallitsevana toisen esiintyessä lähinnä aksessorisenamineraalina. Granaattirikkaat gneissit on helppo tunnistaa maastossa, sillägranaatit erottuvat selvästi paljaalla silmällä; ja ne esiintyvät lisäksi useimmiten graniittisessaleukosomissa. Kalimaasälpäporfyroblastit ovat myös tyypillisiä voimakkaastimigmatiittiutuneille gneisseille.Granaatti-kordieriittigneissien päämineraalit ovat maasälpä, kvartsi, biotiitti sekägranaatti ja/tai kordieriitti. Aksessorisia mineraaleja ovat muskoviitti, apatiitti, zirkonija opaakit mineraalit. Sillimaniittia voi esiintyä kordieriitissa neulamaisina sulkeumina.Biotiitin muuttumistuloksena syntynyttä kloriittia on runsaasti mm. Velkuanmaalla(1041 12A ja 12C). Iniön ja Turun kartta-alueiden kiillegneissien mineraalikoostumuksiaon esitetty taulukoissa 1 ja 2.Kiillegneisseissä on paikoin välikerroksina am<strong>fi</strong>boliittia, mikä viittaa osittainvulkaaniseen alkukoostumukseen. Tällöin on ilmeisesti sedimentaation aikana savisempienainesten joukkoon sekoittunut ma<strong>fi</strong>sta vulkaanista ainesta.Kuva 3. Granaattipitoinen kiillegneissi, jossa granaatit ovat selkeästi keskittyneet kiven neosomiin.Fig. 3. Granatrik glimmergnejs, där granatens förekomst är begränsad till neosompartierna.Fig. 3. Mica gneiss with garnet concentrations on the more migmatized veinlets.Harittu, Turku, 1043 12C, x = 6701200, y = 1571800.Valokuva – Foto – Photo – B. Långbacka.12

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!