Suomen geologinen kartta 1 : 100 000, Kallioperäkarttojen selitykset, lehdet 1041 ja 1043Ritva Karhunenlit ovat maasälpä, kvartsi ja biotiitti, ja aksessorisina mineraaleina tavataan zirkonia,apatiittia, muskoviittia ja opaakkeja.Toinen kiillegneissien ryhmä, granaatti-kordieriittigneissit eli kintsigiitit (kuva3), on selvästi yleisempi. Nämä gneissit ovat useimmiten keskirakeisia, osin karkearakeisia,sinertävän harmaita ja voimakkaasti liuskeisia. Poimuttuneisuutta tavataanuseilla alueilla. Näissäkin gneisseissä tummien ja vaaleiden mineraalien määräsuhteidenvaihtelu osoittaa kivessä selkeän raitaisuuden. Näille gneisseille on tyypillistä,että osa raidoista sisältää sekä granaattia että kordieriittia, kun taas osasta raitojajompikumpi näistä mineraaleista on vallitsevana toisen esiintyessä lähinnä aksessorisenamineraalina. Granaattirikkaat gneissit on helppo tunnistaa maastossa, sillägranaatit erottuvat selvästi paljaalla silmällä; ja ne esiintyvät lisäksi useimmiten graniittisessaleukosomissa. Kalimaasälpäporfyroblastit ovat myös tyypillisiä voimakkaastimigmatiittiutuneille gneisseille.Granaatti-kordieriittigneissien päämineraalit ovat maasälpä, kvartsi, biotiitti sekägranaatti ja/tai kordieriitti. Aksessorisia mineraaleja ovat muskoviitti, apatiitti, zirkonija opaakit mineraalit. Sillimaniittia voi esiintyä kordieriitissa neulamaisina sulkeumina.Biotiitin muuttumistuloksena syntynyttä kloriittia on runsaasti mm. Velkuanmaalla(1041 12A ja 12C). Iniön ja Turun kartta-alueiden kiillegneissien mineraalikoostumuksiaon esitetty taulukoissa 1 ja 2.Kiillegneisseissä on paikoin välikerroksina am<strong>fi</strong>boliittia, mikä viittaa osittainvulkaaniseen alkukoostumukseen. Tällöin on ilmeisesti sedimentaation aikana savisempienainesten joukkoon sekoittunut ma<strong>fi</strong>sta vulkaanista ainesta.Kuva 3. Granaattipitoinen kiillegneissi, jossa granaatit ovat selkeästi keskittyneet kiven neosomiin.Fig. 3. Granatrik glimmergnejs, där granatens förekomst är begränsad till neosompartierna.Fig. 3. Mica gneiss with garnet concentrations on the more migmatized veinlets.Harittu, Turku, 1043 12C, x = 6701200, y = 1571800.Valokuva – Foto – Photo – B. Långbacka.12
Suomen geologinen kartta 1 : 100 000, Kallioperäkarttojen selitykset, lehdet 1041 ja 1043Iniön ja Turun kartta-alueiden kallioperä – Berggrunden inom Iniö och Åbo kartbladTaulukko 1. Iniön karttalehden alueen kiillegneissien mineraalikoostumuksia pistelaskimella määritettyinä.Tabell 1. Point counter analyser av glimmergnejser inom Iniö kartblad.Table 1. Point counter analyses of the modal compositions of the mica gneisses in the Iniö maparea.1 2 3 4 5 6 7 8Plagioklaasi – Plagioklas –Plagioclase 15,8 44,7 27,8 34,7 34,5 29,2 26,8 10,4Kvartsi – Kvarts – Quartz 17,3 17,7 3,7 24,5 33,3 27,8 25,3 27,9Biotiitti – Biotit – Biotite 22,9 20,2 29,6 20,6 17,8 25,4 18,3 20,2Kordieriitti – Kordierit –Cordierite – – 5,4 – – – 19,7 11,0Granaatti – Granat – Garnet – – – 10,0 8,9 12,2 – –Kalimaasälpä – Kalifältspat –Potassium feldspar 43,5 1,1 32,7 8,8 – 0,4 7,3 26,8Sarvivälke – Hornblände –Hornblende – 9,7 – – – – – –Muskoviitti – Muskovit –Muscovite – – – 0,1 – – 1,5 0,9Kloriitti – Klorit – Chlorite – – – 0,3 0,7 0,7 0,2 0,4Opaakit – Opaka – Opaques – 2,1 0,4 0,1 0,9 3,8 0,7 2,1Titaniitti – Titanit – Titanite – 2,2 – – – – – –Apatiitti – Apatit – Apatite 0,3 2,2 0,1 0,2 0,3 0,4 0,1 –Zirkoni – Zirkon – Zircon 0,1 0,1 0,3 – 0,2 – 0,1 0,3Muut –Övriga – Others 0,1 – – 0,7 3,4 0,2 – –100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,01. Djurholm, Brändö, 1041 03A, x = 6701710, y = 1502770 (21B/RAK/78).2.Björnholma, Brändö, 1041 03A, x = 6702580, y = 1502700 (33A/RAK/78).3.Gloholm, Iniö, 1041 06C, x = 6702600, y = 1515000 (9/RAK/82).4. Björkö, Houtskari, 1041 07A, x = 6683660, y = 1521000 (27/RAK/79).5. Orikari, Åvensor, Korppoo, 1041 10B, x = 6688850, y = 1531800 (68/RAK/80).6.Vuori–Saukkoluoto, Velkua, 1041 11D, x = 6698600, y = 1535520 (24B/RAK/80; Karhunen1983).7.Korkea Lehmänkloppi, Velkua, 1041 11B, x = 6698900, y = 1534400 (47/RAK/80; Karhunen1983).8. Palva, Velkua, 1041 12D, x = 6707700, y = 1536150 (54B/RAK/80).Kvartsi-maasälpägneissitKvartsi-maasälpägneisseiksi on karttalehtien alueella merkitty keltaisella värilläjoukko sellaisia raitaisia kivilajeja, jotka sisältävät runsaasti maasälpiä ja kvartsiaja vain vähän biotiittia tai muita tummia mineraaleja. Kvartsi-maasälpägneissejä onIniön karttalehden alueella pääasiassa Brändön kunnan eteläosissa Asterholman (104101B) ja Korsön (1041 01A) saarilla sekä Thorsholman eteläreunalla (1041 02A); Iniön,Houtskarin, Korppoon ja Velkuan kunnissa niitä on siellä täällä välikerroksinakiillegneissien yhteydessä.Turun karttalehden alueella kvartsi-maasälpägneissejä esiintyy erityisesti Rymättylän(1043 02A) ja Merimaskun (1043 03A) ulkosaaristossa ja Nauvon kunnan alueella(1043 01A, C), usein välikerroksina kiillegneisseissä. Karttalehden itäosissa,Littoisten kaakkoispuolella (1043 12C), sijaitsee laajahko kvartsi-maasälpägneissialue,joka muodostaa noin kilometrin levyisen ja viiden kilometrin pituisen itä-länsisuuntaisenvyöhykkeen.13