Suomen geologinen kartta 1 : 100 000, Kallioperäkarttojen selitykset, lehdet 1041 ja 1043Ritva Karhunengeenisia graniitteja on vähän. Iniön kunnan alueella, erityisesti Åselholman (104105B ja 06A), Lökholman (1041 05B), Keistiön (1041 05D) ja Bockholman (104106C) saarilla olevissa graniiteissa tavataan runsaasti granodioriittisia murskaleita.Kiillegneissit muuttuvat helpommin karkearakeisemmaksi suonigneissiksi, kun taashieman heikommin suuntautuneet kvartsimaasälpägneissit voivat uudelleen kiteytymisenkautta muuttua graniiteiksi. Haamumaiset liuskeiset jäänteet ja selkeämmätkiille- sekä kvartsi-maasälpägneissien sulkeumat (Iniön karttalehtialueen graniiteissa)viittaavat graniittien syntyyn metasomaattisesti. Näitä runsaasti gneissisulkeumiasisältäviä graniitteja on mm. Iniön Keistiössä (1041 05D) ja Ahvenanmaan puolellaBusskärin (1041 01A) ja Nottön (1041 01B) saarilla sekä Torsholman (1041 02A),Brunssön ja Söderholmanin (1041 02B) ja Brändön (1041 03A) saarilla. Ahvenanmaanpuolella kiille- ja kvartsimaasälpäliuskeisten sulkeumien lisäksi graniitit sisältävätmyös am<strong>fi</strong>boliittisia sulkeumia ja murskaleita. Usein erityyppisten gneissienja graniitin kontaktit ovat epätasaisia ja vähitellen vaihettuvia. Mikrokliinigraniittisetjuonet lävistävätkin kaikkia niitä vanhempia kivilajeja ja muodostavat niidenkanssa migmatiitteja. Graniittisten suonien tunkeutuessa sivukiveen on uudelleenkiteytyminenusein syövyttänyt osan vanhemman kiven primäärirakenteesta(kuva 17).Kuva 17. Graniittiutumisenmyötä uudelleen kiteytynyttäkvartsimaasälpägneissiä jakiillegneissiä haamumaisinajäänteinä.Fig. 17. Omkristallisering avkvarts-fältspatgnejs och glimmergnejssom nebulösa rester.Fig. 17. Recrystallization ofquartz feldspar gneiss andmica gneiss as nebulousremnants.Österholm, Houtskari, 104107B, x = 6690580, y =1520450.Valokuva – Foto – Photo –V. Suominen.36
Suomen geologinen kartta 1 : 100 000, Kallioperäkarttojen selitykset, lehdet 1041 ja 1043Iniön ja Turun kartta-alueiden kallioperä – Berggrunden inom Iniö och Åbo kartbladGraniitti ja siihen liittyvät pegmatiitit muodostavat monenlaisia seoksia muidenkivilajien kanssa. Tämän vuoksi kartta-alueen graniiteissa esiintyy sekä rakenteellistaettä koostumuksellista vaihtelua. Rakeisuus vaihtelee keskirakeisesta karkearakeiseen,mutta myös hienorakeisempia, apliittisia osueita esiintyy. Suuntautuneisuuttatavataan erityisesti keskirakeisissa mikrokliinigraniiteissa; karkearakeiset japegmatiittiset graniitit ovat vain paikoin suuntautuneita. Karkearakeista, liuskeistamikrokliinigraniittia esiintyy runsaasti Houtskarissa, Nötön, Baggsödön ja Tjuvönsaarilla (01D; näyte 81, taulukko 13) sekä Svinön saarella (1041 04A).Turun kartta-alueen kaakkoisreunassa, Peimarin itäpuolella Kemiössä, on porfyyristämikrokliinigraniittia, jossa porfyroblastien koko on noin 0,5–0,7 cm. Peimarinsalmen keskiosan saarilla tämä porfyyrinen graniitti on paikoin voimakkaasti myloniittistaja breksioitunutta. Peimarin salmen länsipuolella kallioperä koostuu ns. tavallisestamikrokliinigraniitista siihen liittyvine kiillegneissiosueineen. Peimarin salmilieneekin syntynyt porfyyrigraniitin jälkeisen siirroksen myötä, ja siirroslinja vastaaPeimarin salmen saarten myloniittien liuskeisuussuuntaa, 30–40. Peimarin siir-Taulukko 13. Iniön karttalehden alueen mikrokliinigraniittien mineraalikoostumuksia pistelaskimellamääritettyinä.Tabell 13. Point counter analyser av mikroklingraniter inom Iniö kartblad.Table 13. Point counter analyses of the modal compositions of the microcline granites in the Iniömap area.81 82 83 84 85 86 87 88Plagioklaasi – Plagioklas –Plagioclase 37,4 28,3 29,3 32,5 32,0 24,8 20,9 19,2Kvartsi- Kvarts – Quartz 28,7 29,3 25,8 24,9 28,2 38,9 26,9 34,1Kalimaasälpä – Kalifältspat –Potassium feldspar 24,0 30,6 30,7 19,4 32,2 32,9 38,0 37,7Biotiitti – Biotit – Biotite 5,3 3,2 10,0 17,7 4,9 – 6,8 4,5Kordieriitti – Kordierit –Cordierite – – – – – – 6,4 –Granaatti – Granat – Garnet – – – – – 2,8 – –Sarvivälke – Hornblände –Hornblende – – 0,7 0,6 – – – –Kloriitti – Klorit – Chlorite 0,9 7,7 1,8 0,3 1,3 – 0,4 1,4Opaakit – Opaka – Opaques 1,9 0,7 – 0,9 0,6 – 0,4 0,8Apatiitti – Apatit – Apatite – 0,2 0,6 0,3 – 0,1 0,1 –Kalsiitti – Kalcit – Calcite 0,2 – – 0,6 – – – –Titaniitti – Titanit – Titanite – – 0,6 1,6 – – – –Muskoviitti – Muskovit –Muscovite 1,5 – 0,2 – 0,1 0,5 0,1 1,8Fluoriitti – Fluorit – Fluorite – – – – – – – 0,2Zirkoni – Zirkon – Zircon 0,1 – – 0,2 0,2 – – 0,3Muut –Övriga – Others – – 0,3 1,0 0,5 – – –100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,081.Immarskär, Houtskari, 1041 01D, x = 6687600, y = 1507200 (1A/CWE/80).82.Norrstrand, Brändö, 1041 03A, x = 6700880, y = 1503220 (24/RAK/78).83.Degerberg, Åva, 1041 03B, x = 6709180, y = 1504650 (2/RAK/79).84.Hummerskärsören, Houtskari, 1041 04C, x = 6684850, y = 1516500 (34C/CWE/79).85.Svedjeholm, Iniö, 1041 05D-06C, x = 6700000, y = 1518000 (1A/CWE/80).86.Långholm, Jumo, Iniö, 1041 09A, x = 6704000, y = 1521700 (18/CWE/80).87.Ristiluoto, Velkua, 1041 11B, x = 6699300, y = 1531800 (37/CWE/80).88.Peuraluoto, Taivassalo, 1041 12B, 6708500, y = 1532000 (35/CWE/80).37