Tässä - Arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus

Suomen geologinen kartta 1 : 100 000, Kallioperäkarttojen selitykset, lehdet 1041 ja 1043Ritva KarhunenKuva 25. Kalsiittitäytteisiä (Ka) manteleita diabaasijuonessa, osassa manteleista kvartsireunus (Kv).Fig. 25 Kalcitfyllda (Ka) mandlar delvis omgivna av kvarts (Kv) inne i en diabasgång.Fig. 25. Amygdaloidal diabase with calcite (Ka) surrounded by quartz (Kv).Keistiö, Iniö, 1041 05D, x = 6695570, y = 1516450.Valokuva – Foto – Photo – M. Stedt.Sedimenttisyntyisten kivilajien päälle ja osin niiden lomaan on kerrostunut mafistavulkaanista materiaalia, jota nyt edustavat amfiboliittiset kivet. Näissä mafisissavulkaniiteissa on usein nähtävissä hyvinkin säilyneitä primäärirakenteita, mm. tyynylaavoja,jotka edustavat vulkaanisten kerrostumien alinta osaa. Tyynylaavojen yläpuolellasijaitsevat tyynylaavabreksiat, agglomeraatit ja tuffikerrostumat. Päällimmäisenävulkaanisessa sarjassa tavataan homogeenisia laavoja. Myös amfiboliiteissaesiintyy paikoin ohuita kalkkikivivälikerroksia. Monin paikoin Lounais-Suomensaaristoalueella vulkaanisten muodostumien yläpuolella on vielä kiillegneissimuodostumia,jotka lienevät synnyltään syvän meren kerrostumia, grauvakkoja tai savia(Edelman 1985).Ahvenanmaan puolella stratigrafisesti alimpien kiillegneissien, kvartsimaasälpägneissienja ylimpien amfiboliittien osuus on keskimäärin yhtä runsas, ja ne näkyvätmaastossa keskenään vaihtelevina eripaksuisina kerroksina. Loiva-asentoisen poimuttumisenvuoksi ohuehkokin kerros saattaa maastossa näyttää hyvin leveältä jatoisaalta sama kerros voi näkyä kalliopaljastumissa paikka paikoin pitkänkin matkan.48