Tässä - Arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus

Suomen geologinen kartta 1 : 100 000, Kallioperäkarttojen selitykset, lehdet 1041 ja 1043Ritva KarhunenKuva 15. Kiillegneissirelikti granaattipitoisessa granodioriitissa. Näkyvissä biotiitin muuttuminengranaateiksi.Fig. 15. Granatrik granodiorit med rester av glimmergnejs vars biotit har börjat omvandla tillgranater.Fig. 15. Granodioritic gneiss with remnants of mica gneiss.Skagen, SW Keistiö, Iniö, 1041 05C, x = 669430, y = 1517550.Valokuva – Foto – Photo – V. Suominen.Kvartsidioriittiset kivet sisältävät runsaasti sarvivälkettä ja hyvin vähän tai eilainkaan kalimaasälpää (näyte 65, taulukko 10); granodioriiteissa sarvivälkettä onvain paikoin muutamia prosentteja. Aksessorisina mineraaleina on apatiittia, titaniittia,muskoviittia, zirkonia, kalsiittia, opaakkeja ja kloriittia, joka näyttää syntyneenbiotiitin muuttumistuloksena. Tonaliittien ja trondhjemiittien päämineraaleinaovat plagioklaasi, kvartsi ja biotiitti. Tonaliiteissa sarvivälkettä ja/tai pyrokseeniäsekä kalimaasälpää esiintyy jonkin verran. Aksessorisina mineraaleina on apatiittia,kloriittia, muskoviittia, titaniittia, kalsiittia, zirkonia ja opaakkeja. Turun kartta-alueengranodioriiteissa ja tonaliiteissa on paikoin serpentiiniä (taulukko 11). Lähinnäomamuotoista granaattia, läpimitaltaan 2–8 mm, on havaittu erityisesti Iniön(1041 05 ja 08) ja Korppoon (1041 10) alueen granodioriiteissa.34