Tässä - Arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus

Suomen geologinen kartta 1 : 100 000, Kallioperäkarttojen selitykset, lehdet 1041 ja 1043Iniön ja Turun kartta-alueiden kallioperä – Berggrunden inom Iniö och Åbo kartbladtai osin omamuotoisina rakeina ja/tai pitkähköinä liistakkeina. Plagioklaasi on useinvoimakkaasti serisiittiytynyt. Mikrokliinissä serisiittiä nähdään paikoin. Myrmekiittistärakennetta esiintyy myös paikoin.Åvan intruusioPostorogeeniset graniitit ja monzoniititIniön karttalehden alueella on kaksi selvää kehärakennetta: Åva (1041 03A ja03B) ja Fjälskär (Mossalafjärden) (1041 04D ja 07B). Näiden postorogeenisten graniittistenintruusioiden aiheuttamat morfologiset rakenteet näkyvät erinomaisestilentokoneesta, mutta niiden pyöreä muoto käy ilmi myös merikartoista. ErityisestiÅvan graniitti on jo pitkään ollut geologien mielenkiinnon kohteena. Varhaisimmattutkimukset juontavat 1800-luvulle (Moberg 1890) ja 1900-luvun alkupuolille(Sederholm 1924, 1934). Myöhempiä kattavia tutkimuksia ovat tehneet mm. Kaitaro(1953), Bergman (1971, 1973, 1986) ja Ehlers ja Bergman (1984).Noin yksi kolmasosa Åvan rengasintruusiosta (1 803 ± 10 Ma, Suominen 1991)on Kumlingen karttalehden (Ehlers & Ehlers 1978) puolella. Pieni pohjoinen osaulottuu Vehmaan karttalehden (Lindberg & Bergman 1993) alueelle. Åvan intrusio(kuva 18), joka on noin 5 km läpimitaltaan, koostuu sisäänpäin kaltevista, konsentrisistarengasjuonista, jotka ovat tunkeutuneet alueella jo aiemmin sijainneen mikrokliinigraniittikupolinpaikalle (Ehlers & Bergman 1984). Mikrokliinigraniitin arvellaanhaurastuttaneen ja muotoilleen vanhempia sivukiviä, jotka nyt muodostavatÅvaa ympäröivän gneissikehän. Åvan rengasjuonet seurailevat sivukivien liuskeisuudensuuntaa ja sijaitsevat useimmiten limittäin toisiinsa nähden. Åvan intruusionkontaktit sivukiviin ovat aina teräviä. Sivukivissä ei ole havaittavissa kontaktimetamorfoosinaiheuttamia muutoksia.Åvan intruusion varhaisimmat kivet koostuvat kvartsimonzoniiteista ja monzoniiteista.Ne on merkitty karttaan ruskealla värillä ja siihen liittyvällä M-kirjaimella.Åvan monzoniitit ovat keski-karkearakeisia, tummia, ruskeanharmaita, paikoin porfyyrisiäkiviä, jotka ovat heikosti liuskeisia. Monin paikoin monzoniitit sisältävätteräväreunaisia gneissi- ja/tai mikrokliinigraniittimurskaleita. Monzoniittien päämineraaleinaovat plagioklaasi, biotiitti, sarvivälke, kvartsi ja kalimaasälpä (taulukko15). Mineraalien keskinäiset suhteet vaihtelevat kuitenkin melkoisesti, ja Åvan monzoniittienkoostumus vaihtelee kvartsimonzoniitista monzodioriitiin ja granodioriittiin.Esim. Åvafjärdenin keskiosissa sijaitsevalla Kummelörenin viereisellä luodolla(1041 03B) esiintyy harmaanruskeaa granodioriittista kiveä (näyte 97, taulukko 15),joka on hybridimuunnos Kummelörenin tummemmasta monzodioriitista (näyte 96,taulukko 15). Joissain muunnoksissa pyrokseenin osuus saattaa olla merkittävä. Titaniittiaesiintyy yleisesti, ja sen osuus voi nousta 5–6 %:iin. Aksessorisina mineraaleinaon lisäksi muskoviittia, kloriittia, apatiittia, epidoottia, fluoriittia ja opaakkeja,erityisesti magnetiittia.Monzoniittia nuorempia ovat porfyyriset graniitit, joiden kontaktit monzoniitteihinovat yleensä terävät. Myös Åvan graniitti sisältää jonkin verran sivukivimurskaleita,mutta sen lisäksi myös pyöristyneitä monzoniittikappaleita. Åvan intruusionkeskiosa koostuu porfyyrisesta graniitista, joka sisältää lukuisia murskaleita Åvangraniittia vanhemmasta mikrokliinigraniitista. Ängskär (1041 03B) keskellä Åvan39