Tässä - Arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus

Suomen geologinen kartta 1 : 100 000, Kallioperäkarttojen selitykset, lehdet 1041 ja 1043Iniön ja Turun kartta-alueiden kallioperä – Berggrunden inom Iniö och Åbo kartbladALUE JA TUTKIMUSVAIHEETIniön (1041, Ehlers, et al. 1986) ja Turun (1043, Lindberg et al. 1994) karttalehdetsijaitsevat Lounais-Suomessa; Turun kartta-alueen koillisosa sijaitsee mantereenpuolella ja suurin osa sijaitsee saaristoalueella. Iniön kartta-alueesta vain pieni pohjoinenkaistale sijaitsee mantereen puolella. Iniön ja Turun kartta-alueet ovat hyvinpaljastuneita osin meren puhtaaksi huuhtomien kalliorantojen ja luotojen ansiosta.Myös mantereen puolella ja suuremmilla saarilla kalliopaljastumia on kohtalaisesti,ja asutuskeskusten ympäristössä mm. tieleikkaukset antavat oivan näkymän alueenkivilajeihin. Iniön karttalehti rajoittuu pohjoisessa Vehmaan kallioperäkarttalehteen(1042, Lindberg & Bergman 1993a, b), idässä Turun (1043), etelässä Korppoon (1032,Suominen 1987a), lounaassa Föglön (1014, Suominen 1979) ja lännessä Kumlingen(1023, Ehlers & Ehlers 1978, 1981) sekä luoteessa Hullbergan (1024, Suominen1992) karttalehtiin. Turun ympärillä sijaitsevat karttalehdet ovat pohjoispuolellaMynämäki (1044, tekeillä), itäpuolella Salo (2021, Lehijärvi 1955, 1957), eteläpuolellaNauvo (1034, Edelman 1973, 1985), koillisessa Marttila (2022, Huhma,1957,1959) ja kaakossa Perniö (2012, Seitsaari 1955).Lounais-Suomen kallioperää on tutkittu jo 1700-luvun lopusta lähtien Gadd jaGummerus (1795), Radloff (1795) ja Bremer (1824). Turun alueelta ja lounaissaaristostailmestyivät myös varhain ensimmäiset geologiset kartat (Moberg 1887, 1890a,1890b). Silloiset kartat olivat yhdistelmäkarttoja maa- ja kallioperästä, ja niiden mittakaavanaoli 1 : 200 000. Erikoistutkimuksia Lounais-Suomen alueelta on tehtyrunsaasti. Varhaisimpiin tutkijoihin kuuluvat mm. Sederholm (1924a, 1924b, 1927ja 1934), joka on tehnyt laajoja tutkimuksia juuri Turun ja Ahvenanmaan saaristoalueelta.Koko Turun karttalehden (1043) alue ja suuri osa Iniön karttalehden (1041)alueesta sisältyvät 1 : 400 000-mittakaavaiseen geologiseen kivilajikarttaan B1, Turku(Härme 1958, 1960). Iniön karttalehden länsiosa sisältyy kivilajikarttaan A1, Ahvenanmaa(Edelman et al. 1975). Lisäksi Hietanen (1947a, b) on tehnyt oman karttansaTurun alueelta. Edelman (1949, 1960 ja 1985) on tutkinut erityisesti Turuneteläpuolella sijaitsevaa saaristoaluetta.Iniön karttalehden länsiosassa olevaa Åvan postorogeenista graniittia ja siihenliittyviä juonikiviä ovat tutkineet mm. Boström (1951), Kaitaro (1953), Bergman(1971, 1973, 1986), Ehlers ja Bergman (1984a, b), Branigan (1986) sekä Skyttä etal. (2002). Fjälskärin anorogeenista graniittia ovat tutkineet mm. Bergman (1973),Ehlers ja Bergman (1984a, b), sekä Lahti ja Suominen (1988). Lounais-Suomen alueellarunsaasti esiintyviä tonaliitteja ja trondhjemiitteja ovat tutkineet mm. Arth etal. (1978) sekä Patchett ja Kouvo (1986). Migmatiitteja ja alueellista metamorfoosiakäsitteleviä tutkimuksia ovat tehneet mm. van Duin (1992), van Duin ja Nieman(1993), Väisänen ja Hölttä (1999), Mengel et al. (2001) ja Johannes et al. (2003).Selvityksiä saaristoalueen juonikivista ovat tehneet mm. Pehrman (1941), Ehlers jaEhlers (1977), Suominen (1987, 1991) ja Hollsten (1997).Karttalehtien alueilta on tehty myös pro gradu -tutkielmia. Iniön karttalehdenalueella Karhunen (1983) selvitti Velkuan eteläpuolella sijaitsevan vulkaniittijak-7