Tässä - Arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus

Suomen geologinen kartta 1 : 100 000, Kallioperäkarttojen selitykset, lehdet 1041 ja 1043Ritva Karhunentien tunkeutumiset paikoilleen. Saaristoalueen diabaasijuonet ja anorogeeniset rapakivigraniititmuodostavat niin ikään bimodaalisen assosiaation.Diabaasien ja rapakivien synnyn jälkeen seurasi rauhallinen kausi, jolloin kallioperäerodoitui ja tasoittui peneplaaniksi.RuhjevyöhykkeetIniön ja Turun kartta-alueiden aeromagneettinen totaali-intensiteettikartta onliitekarttana 1. Iniön alueella Åvan rengasintrusio ja Fjälskärin graniittistokki ovathyvin esillä pyöreähköinä korkeina positiivisina anomalioina. Saaristoalueen ruhjevyöhykkeetnäkyvät kapeina tummansinisinä negatiivisina anomalioina, ja suurimmatruhjevyöhykkeet ovat lähes pohjois-etelä tai koillis-lounaissuuntaisia. Airistonruhje haarautuu itäpuolella Paraisten länsirannan ohitse lähes suoraan etelään,kun taas ruhjeen läntinen haara kulkee aivan Airismaan itäreunaa pitkin kohti Aaslaluotoaja kääntyy sen vieritse jyrkästi lounaaseen.Iniön karttalehden puolella Velkuan Idänaukolta lähtevä ja lähes etelään suuntautuvapitkä ruhje erottuu selvästi negatiivisena anomaliana. Kihti erottuu myösheikosti negatiivisena pohjois- eteläsuuntaisena vyöhykkeenä. Iniön karttalehdenkeskialueella diabaasijuonten sarjat näkyvät koillis-lounaissuuntaisina positiivisinaanomalioina.TALOUDELLISIA AIHEITAUseimmissa amfiboliittisissa kivilajeissa esiintyy pieniä määriä sulfidimineraaleja.Magneettikiisua on löytynyt Velkuan länsiosien gneissi-amfiboliittivyöhykkeidenyhteydestä, Järviluodosta (1041 11B–12A) ja sen länsipuolella sijaitsevilta pikkuluodoilta. Vaatimattomia rautamuodostumia esiintyy siellä täällä Iniön kartta-alueella,usein mafisten vulkaniittien-amfiboliittien yhteydessä. Näistä mainittakoonAhvenanmaan puolelta Stora Måsskär (1041 01B), Houtskarista Lempnäs (1041 04D)ja Skorskär (1041 01D), josta rautaa on 1800-luvun puolivälissä jonkin verran louhittukin.Karttalehtien alueilta on louhittu jonkin verran graniitteja paikallisiin tarpeisiin.Turun Kakolan graniittia on louhittu runsaammin erilaisiin rakennustarkoituksiin.Karkearakeisuutensa ja heterogeenisuutensa vuoksi sitä ei ole käytetty esim. monumentteihin.Harmaata graniittia on louhittu mm. Rymättylästä.Iniön ja Turun karttalehtien merkittävin taloudellinen kaivannainen on kalkkikivi.Iniön kartta-alueella esiintyviä kalkkikivikerrostumia on aikoinaan louhittupaikallisesti lähinnä omaan tarpeeseen. Suuremmassa mittakaavassa Korppoon Åvensorin(07D) kalkkikiveä Partek Oy louhi 1960–1970-luvuilla.Varhaisimmat maininnat Paraisten kalkkikiviesiintymästä löytyvät jo 1700-luvulta(Laitakari 1921b), jolloin paikalliset asukkaat hyödynsivät kalkkikiveä kalkinpoltossa.1800-luvulla Parainen oli erityisesti mineralogien suosiossa sieltä löytyneiden,osin harvinaistenkin mineraalien vuoksi. Näitä ovat mm. skapoliitti, granaatti,titaniitti, fluoriitti, erilaiset pyrokseenit, kondrodiitti sekä pargasiitti, erikoinenfluoripitoinen sarvivälke. Osa pargasiiteiksi määritellyistä mineraaleista on myöhemminröntgenanalyysien perusteella todettu edeniiteiksi (Fjäder 1999).50