Tässä - Arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus

Suomen geologinen kartta 1 : 100 000, Kallioperäkarttojen selitykset, lehdet 1041 ja 1043Ritva KarhunenTaulukko 3. Iniön karttalehden alueen kvartsi–maasälpägneissien mineraalikoostumuksia pistelaskimellamääritettyinä.Tabell 3. Point counter analyser av kvarts–fältspatgnejser inom Iniö kartblad.Table 3. Point counter analyses of the modal compositions of the quartz-feldspar gneisses in theIniö map area.15 16 17 18 19 20 21Plagioklaasi – Plagioklas –Plagioclase 32,2 50,6 21,6 29,6 48,2 28,6 21,8Kvartsi – Kvarts – Quartz 47,5 39,1 45,3 14,9 35,9 32,9 30,4Kalimaasälpä – Kalifältspat –Potassium feldspar 6,2 1,5 24,1 31,8 0,7 16,3 20,1Biotiitti – Biotit – Biotite 10,3 5,5 1,5 6,7 9,6 9,0 8,8Kordieriitti – Kordierit –Cordierite – – – 8,6 – – 12,0Granaatti – Granat – Garnet 1,6 0,4 6,5 – – – 4,8Tremoliitti – Tremolit –Tremolite – – – – – 9,2 –Muskoviitti – Muskovit –Muscovite – – – 1,1 0,6 – –Kloriitti – Klorit – Chlorite – 0,8 – 5,8 4,1 2,7 –Opaakit – Opaka – Opaques – 2,1 0,3 1,4 0,4 0,5 0,9Apatiitti – Apatit – Apatite – – 0,1 – 0,2 0,2 0,4Zirkoni – Zirkon – Zircon – 0,1 – 0,1 – – –Kalsiitti – Kalcit – Calcite 0,3 – – – – – –Muut –Övriga – Others 0,7 – 0,6 – 0,3 0,6 0,8100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,015.Asterholma, Brändö, 1041 01B, x = 6688300, y = 1504000 (76/MME/78).16.Horsö, Brändö, 1041 02B, x = 6693030, y = 1502720 (8/RAK/78).17.Södernäs, Mossala, Houskari, 1041 07A, x = 6684700, y = 1521120 (29C/RAK/79).18.Bastö, Storpensor, Korppoo, 1041 07C, x = 6682000, y = 1528200 (23A/RAK/81).19.Oxholm, Norrskata, Korppoo, 1041 10A, x = 6681800, y = 1531100 (21A/RAK/81).20.Punaruoho, Rymättylä, 1041 11B, x = 6695200, y = 1533600 (31C/RAK/80; Karhunen1983).21.Lailuoto, Velkua, 1041 12C, x = 6704500, y = 1536250 (43A/RAK/80; Karhunen 1983).(kuva 5). Yhdessä kiillegneissien ja kvartsimaasälpägneissien kanssa amfiboliitit jasarvivälkegneissit muodostavat useita kilometrejä pitkiä, liuskeisuuden suuntaisiavyöhykkeitä. Liuskeisuus on yleistä, samoin melko voimakas liuskeisuuden poimuttuminen.Amfiboliittisten vyöhykkeiden leveys vaihtelee parista kymmenestä pariinsataan metriin. Muualla Iniön kartta-alueella amfiboliitit ja sarvivälkegneissit muodostavatkapeahkoja jaksoja kiillegneissien ja kvartsimaasälpägneissien yhteydessä.Tällaisia amfiboliittivyöhykkeitä on Iniön Salmisin (1041 05C), Leklotin ja Kvelotin(1041 08A) saarilla sekä Keistiössä (1041 05D), Velkuan ja Rymättylän välisilläpikkusaarilla (1041 11A,B ja C), Palvassa (1041 12D) Velkualla ja Omenasaaressa(1041 12B) Taivassalossa. Houtskarin Mossalassa (1041 07B) on leveämpi amfiboliittinenvyöhyke, joka osin vaihettuu kiillesarvivälkegneissiksi ja paikoin kiillegneissiksi.Amfiboliittia on myös sulkeumina syväkivissä.Amfiboliitit ja särvivälkegneissit ovat yleensä tasarakeisia ja pieni-keskirakeisia,usein raitaisia, väriltään vihertäviä tai mustanharmaita. Ne koostuvat pääasiassasarvivälkkeestä ja plagioklaasista; kvartsia on jonkin verran, samoin biotiittia. Ak-16