Liikennepoliittisten valintojen vaikutus liikkumiseen ... - HSL

More documents

Recommendations

Info

32Tukholmassa otettiin kokeilun jälkeen käyttöön ruuhkamaksu (trängselskatt) vuonna 2007. Ruuhkaaikoinakäytössä oleva vero koskee ruotsalaisessa rekisterissä olevia autoja, jotka tulevat tai lähtevätTukholman keskikaupunkialueelta maanantaista perjantaihin kello 6.30 ja 18.29 välisenä aikana.Ruuhkaveroa ei kerätä pyhäpäivinä, aattopäivinä eikä heinäkuussa. Tietyt autot (mukaan luettunaympäristöautot) on vapautettu verosta.Kuva 12. Tukholman seudun joukkoliikennealueen raideyhteydet (SL 2013).Kuva 13. Tukholman tieverkko (Trafikverket 2013).
333.2 Tukholman seudun liikenteen ja maankäytön merkittäviä päätöksiäTukholman nykyisen liikennejärjestelmän kannalta yksi merkittävin päätös on ollut metroverkonrakentaminen. Metrojärjestelmässä oli ensin kysymys raitiotielinjojen siirtämisestä tunneleihin. Varsinainenpäätös metrojärjestelmän toteuttamisesta tehtiin 1941. Kun kaupunki alkoi kasvaa sotavuosienjälkeen voimakkaasti, alkoi lähiöiden rakentaminen metroverkon varaan. 1950-luvun ABCkaupungin(Arbete, Bostad, Centrum) suunnitteluideologian mukaisia lähiöitä, kuten Vällingby jaFarsta, nousi vuosina 1950–60 rakennetun vihreän metrolinjan varteen. Linja vihittiin käyttöön 1.lokakuuta 1950 Slussenin ja Hökarängenin välillä. Ruotsin valtion asuntotuotanto-ohjelma (miljonprogrammet)1965–75 kohdistui voimakkaimmin Tukholman seudulle, jossa uudisasuntotuotantooli ohjelman aikana 20 000–23 000 asuntoa vuodessa. Miljoonaohjelman lähiöitä nousi vuosina1964–75 rakennetun punaisen metrolinjan varrelle ja osin myös vuosina 1975–85 toteutetun sinisenmetrolinjan varteen.Miljoonaohjelman jälkeen asuntotuotanto oli 6 000–9 000 asuntoa vuodessa. 1980- ja 1990-luvuillaTukholman asuntotuotannon teemoja olivat matala, tiivis ja autoton. Esimerkkejä olivat Kista,Skarpnäcks gård ja Hammarby sjöstad. 2000-luvulle tultaessa keskeinen suunnitelma oli Översiktsplan99, jossa osoitettiin kohteet noin 60 000 uuden asunnon rakentamiselle entisille teollisuus-ja satama-alueille sekä 20 000 uudelle asunnolle täydennysrakentamisella. Kehittävillä alueillaon raideyhteys.Tukholman kansainvälisen lentoaseman sijaintia tutkittiin 1930- ja 1940-luvuilla, jolloin päädyttiin 80km pohjoiseen sijaitsevaan Grillbyn valintaan. Asiaa kuitenkin selvitettiin uudelleen 1950-luvulla, jalopulta lentoasema päätettiin vuonna 1957 sijoittaa 42 kilometrin etäisyydellä Tukholmasta sijaitsevaanArlandaan, jossa se avattiin liikenteelle vuonna 1960 ja vihittiin virallisesti käyttöön vuonna1962. PPP-hankkeena toteutettu Arlandabanan rakennettiin 1990-luvun lopulla. Nyt Arlanda onyksi Tukholman seudun suurista kasvavista aluekeskuksista.1960-luvulta alkaen Tukholman seudun liikennejärjestelmän isoja päätöksiä on syntynyt valtionasettamien neuvottelijoiden tai selvitysmiesten työn tuloksena. Yleensä taustalla on ollut seuduntoimijoiden kesken syntynyt pattitilanne sekä myös kysymykset valtion ja seudun vastuista liikennejärjestelmänkehittämisestä ja etenkin kehittämisen rahoittamisesta. Tällä tavoin syntyneitä liikenteellisestimerkittäviä päätöksiä ovat olleet muun muassa seuraavat:Nils Hörjel – Hörjelöverenskommelsen 1964 seudullisen liikennelaitoksen (Storstockholms Lokatrafik, SL) perustaminen 1967 lähijunaliikenteen (pendeltåg) kehittäminen 1969–77 punaisen metrolinjan rakentaminen 1964–1975.Gunnar Sträng – Strängöverenskommelsen 1982 lähijunaliikenteen (pendeltåg) kehittäminen 1986–96.Bengt Dennis – Dennis-paketet 1991–92 Tvärbanan 2000/2002 Kehäteiden kehittäminen: Södra länken 2004, Norra länken (rakenteilla) Tieverkon kehittämisinvestointeja: Fors–Jordbro 1996, E18 Söderhall – Rösä 1996 Västra Årstabron 2005.
Page 1: XX 152013Pääotsikko, HLJ 2015 -yk
Page 5: EsipuheHelsingin seudun liikennejä
Page 8 and 9: SammandragssidaUtgivare: HRT Helsin
Page 11 and 12: Sisällysluettelo1 Johdanto .......
Page 13 and 14: Kuva 17. Göteborgin raitiotie- ja
Page 15 and 16: Malmsten, B., Persson, M. (2001). D
Page 17: 25.3.2013 klo 12.30-13.30 puhelinha
Page 20 and 21: 182 Helsinki - Seudullisen suunnitt
Page 22 and 23: 202.2 Helsingin seudun liikenteen j
Page 24 and 25: 22Suunnitelman suosituksessa oli my
Page 26 and 27: 24MaankäyttöJoukkoliikenneHenkil
Page 28 and 29: 26Ilmanlaatu on parantunut, mutta s
Page 30 and 31: 28PLJ 2002-suunnitelman mukainen in
Page 32 and 33: 30tutaan kansallisen älyliikenteen
Page 36 and 37: 34Stockholmsberedningen 2003 Joukko
Page 38 and 39: 36Vaikeimmiksi kysymyksiksi neuvott
Page 40 and 41: 38kana kolmas pintaraide Riddarholm
Page 42 and 43: 403.5 Stockholmsberedningen ja ruuh
Page 44 and 45: 42Cederschiöldin sopimuksen invest
Page 46 and 47: 44Kuva 17. Göteborgin raitiotie- j
Page 48 and 49: 46mittava Västsvenska paket, jossa
Page 50 and 51: 48kennematkojen määrän kaksinker
Page 52 and 53: 505 Kööpenhamina - Sormimalli ohj
Page 54 and 55: 52voitiin ohjata S-junayhteyksien v
Page 56 and 57: 54Nämä molemmat tekijät yhdessä
Page 58 and 59: 56Oslon seudullisen joukkoliikentee
Page 60 and 61: 58Oslo ja Akershus sopivat 1986 tie
Page 62 and 63: 60Tie 22 nelikaistaiseksi välillä
Page 64 and 65: 62maksuosuudet tai väylien ylläpi
Page 66 and 67: 64Liikennepakettien muodostamisessa
Page 68 and 69: 662000-luvulla ympäristötavoittee
Page 70 and 71: 68Maan arvon nousun hyödyntämisel
Page 72 and 73: 70Movia, DSB, Metroselskapet, Köö
Page 74 and 75: 72Helsingissä keskusta-alueiden ra
Page 76 and 77: 74Tämän jälkeen tuli esille ajat
Page 78 and 79: 767.7.3 Joukkoliikenteen runkoyhtey
Page 80 and 81: 78jonka alueet on sittemmin rakenne
Page 82 and 83: 80Kuva 31. Göteborgin autoja jou
Page 84 and 85:
827.8.3 Oslopakke 1 ja 2 jälkiarvi
Page 86 and 87:
84suureen kasvuun. Myös erittäin
Page 88 and 89:
86Taulukko 2. Esitettyjä liikentee
Page 90 and 91:
88kantoja selittävää arvomaailma
Page 92:
90HSL-valmistelun tutkimuksellisen
show all

Liikennepoliittisten valintojen vaikutus liikkumiseen ... - HSL

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?